Sosiaalinen luotto

Sosiaalisen luototuksen lainsäädännöstä, sen valmistelusta ja kehittämisestä vastaa Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö, mutta sitä tarjoavat ja myöntävät kunnat ja kaupungit. Sosiaalisen luoton tarjoaminen ja myöntäminen on kunnille täysin vapaaehtoista ja sitä myöntävät kunnat, jotka haluavat tarjota asukkailleen mahdollisuuden helpottaa tai ehkäistä talousongelmiaan.
Kunnille on monissa tilanteissa edullisempaa ja inhimillisempää käyttää mahdollisuutta sosiaalisen luoton myöntämiseen, kuin esimerkiksi päästää asiakkaan tilanne luisumaan huonompaan suuntaan. Kunnan sosiaalinen luotto onkin inhimillinen vaihtoehto korkeakorkoisille pikavipeille tai lainoille. Aiemmin sosiaalinen luotto on ollut keino rahoittaa tarpeellisia hankintoja, mutta yhä useammin sen avulla järjestellään velkoja ja estetään asiakkaiden joutumista ulosottoon.

Asiakkaalla olevan velan määrä on oltava oikeaa kokoluokkaa, kuntien itse määrittelemässään luottohaarukassa, sillä kunnat ja velkaneuvojat haluavat järjestellä kaiken asiakkaalla olevan velan samalla kertaa. Esimerkiksi Helsinki tarjoaa enimmillään jopa 15,000 euron lainaa, kun taas Takuusäätiö voi myöntää tiukilla ehdoillaan takaukseen järjestelylainaa jopa 30,000 euron edestä.

Jos tilanteen vuoksi kumpikaan vaihtoehto ei ole mahdollinen, kannattaa kääntyä oikeusaputoimiston velkaneuvonnan puoleen. Velkaneuvonnassa on mahdollista esimerkiksi pitkän ulosottohistorian perusteella päästä velkajärjestelyyn, jonka avulla asiakas voi järjestellä velkojaan uudelleen.

Kaikki kunnat Suomessa eivät siis tarjoa mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon, mutta vaikka tällä hetkellä vain noin 40 kuntaa ilmoittaa myöntävänsä sosiaalista luototusta, kuuluu toiminnan piiriin noin 44 prosenttia Suomen väestöstä.

Syitä sosiaalisen luoton myöntämiseksi voivat olla esimerkiksi:

• Oman talouden tasapainottaminen

• Velkakierteen katkaiseminen

• Kodin tarpeellisiin hankintoihin, kuten rikkoutuneen kodinkoneen uusimiseen

• Tukemiseksi työllistymiseen tai kuntoutumiseen

• Turvaamaan asumista esimerkiksi omakotitalon korjauksissa

• Avuksi ratkaisemaan kriisitilanteita

• Vuokrarästien maksaminen

• Esimerkiksi uuden tietokoneen hankkiminen

• Luottokortti-, tai pikavippivelan maksaminen

• Lääkärilaskujen maksaminen

Mikä on sosiaalinen luotto ja miten sitä anotaan?

Sosiaalinen luotto on nimensä mukaisesti tarkoitettu sosiaaliseksi tueksi luoton muodossa. Sosiaalisten luottojen myöntäminen on kuntien vastuulla ja kunnat voivat myöntää sitä henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta saada lainaa kohtuullisilla ehdoilla muualta. Lainaa myönnetään pienituloisille henkilöille, jotka ovat vähävaraisia, mutta pystyvät silti suoriutumaan luoton takaisinmaksusta.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu kaupungissa tai kunnassa vakituisesti asuville, vähävaraisille ja pienituloisille henkilöille, joilla ei esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi, ole mahdollisuutta saada muuta kohtuuehtoista tai tarpeeksi suurta luottoa. Sosiaalisen luoton avulla esimerkiksi korkeakorkoinen pikavippikierre, kulutusluotto tai muu osamaksukierre voidaan saada ehkäistyä tai katkaistua jopa kokonaan.

Kunnat voivat periä sosiaalisesta luotosta kunnat kohtuullisen vuotuisen koron, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Kun kyseessä on inhimillinen sosiaalinen luotto, kaupunki ja kunnat voivat käyttää harkintaa ja periä tätä pienempää korkoa tai olla jopa perimättä sitä.

Luoton saamiseksi hakijan on käytävä henkilökohtaisesti tapaamassa aikuisten sosiaalipalveluiden kautta talousneuvojaa, jonka luona hakijan tilanteesta tehdään kokonaisvaltainen arviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon luottopäätöstä varten hakijan taloudellinen tilanne, velat ja vastuut, sekä tulot ja välttämättömät menot. Sosiaalista luottoa ei myönnetä, ellei hakija pysty maksamaan sitä takaisin.

Sosiaalisen luoton saamiseksi hakijalla on oltava muita tuloja perustoimeentulotuen lisäksi. Ainoastaan tilanteissa, joissa hakija saa perustoimeentulotukea ulosoton takia, on kunnilla mahdollisuus käyttää harkinnanvaraa ja myöntää tälle sosiaalista luottoa.

Esteenä luoton myöntämiselle voi olla myös se, ettei luottoa hakevalla henkilöllä ole realisoitavaa omaisuutta tai käräjäoikeus on vahvistanut hakijalle velkajärjestelyn. Sosiaalista luottoa ja siihen liittyvää toimintaa säätelevät sitä koskevat lait.

Hakijalle tehdään talousneuvojan kanssa maksuvaralaskelma, jonka avulla kartoitetaan hakijan todellinen taloudellinen tilanne. Maksuvaralaskelmassa otetaan huomioon kulut, jotka syntyvät asumisesta, terveydenhuollosta, työmatkoista, päivähoidosta ja elatusmaksuista. Lisäksi varataan käyttövaroja välttämättömiin elinkustannuksiin sama määrä, kuin mitä yksityishenkilöiden velkajärjestelyissä.

Esimerkiksi yksityishenkilön välttämättömät elinkustannukset ovat laskennallisesti kuukaudessa noin 540 euroa. Tällä summalla on tarkoitus kattaa ruoka-, puhelin-, sekä Internetkulut ja muut henkilökohtaiset menot, joita päivittäisessä elämässä mahdollisesti on. Summa vastaa myös toimeentulotuen elinkustannuksia varten varattua osaa.

Sosiaalinen luotto hakemus tehdään yhdessä talousneuvojan kanssa. Sitä varten tarvitaan tositteet hakijan tuloista, menoista, olemassa olevista varoista ja kaikista hakijan veloista. Myös ulosotossa olevista veloista tarvitaan tositteet.

Näiden lisäksi tarvitaan myös verotuspäätös, luottorekisteriote ja pankkitiliotteet hakijan kaikista tileistä edeltäviltä kolmelta kuukaudelta. Hakemukseen tarvittavista liitteistä annetaan tarvittavat ohjeet talousneuvojan ajan varauksen yhteydessä. Näin varmistetaan hakijan olevan perillä kaikista tarvittavista tositteista ja liitteistä.

Luottoa ei myönnetä, ellei hakija sitä todellisesti pysty maksamaan takaisin ja ellei siitä todellisuudessa ole apua kokonaistilanteen ratkaisemiseksi. Luoton saamiseksi hakijalta voidaan joissain tapauksissa edellyttää etukäteissäästämistä.

Jos luotto myönnetään hakijalle aiempien velkojen järjestelyyn, tehdään asiakkaasta luottohäiriömerkintä Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämään rekisteriin. Merkintä on voimassa koko laina-ajan. Tällä merkinnällä on tarkoitus varmistaa, ettei asiakas ota muita lainoja, vaan saa hoidettua taloustilanteensa kuntoon.

Luotto maksetaan takaisin ”suoramaksusopimuksella”, jolloin asiakkaan tililtä peritään kuukausittain tai sopimuksen mukaisesti summa, jolla lainaa lyhennetään. Näin asiakkaan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun rahat menevät varmasti velkojen maksamiseen.

Jos luoton takaisinmaksua laiminlyödään tai luottosopimuksen ehtoja rikotaan muulla tavoin, voi se johtaa koko luoton irtisanomiseen ja perintätoimiin jäljellä olevaa luottoa kohtaan.

Luottohakemus voidaan hylätä esimerkiksi siksi ettei

• hakijan saamat tulot riitä luoton maksamiseksi

• hakijalla on jo ennestään olemassa oleva sosiaalinen luotto tai voimassa oleva velkajärjestely

• hakija on muuttamassa pois kotipaikkakunnaltaan

• hakijalla on mahdollisuus saada luottoa normaaleilta luottomarkkinoilta kohtuullisilla ehdoilla

• hakijalla on mahdollisuus säästää tarvitsemansa luoton määrän kohtuullisessa ajassa

• hakijalla on omaisuutta, jota voidaan realisoida

• luottoehtojen vastainen toiminta tai muu erityinen syy voi myös olla luottoa harkitessa este luoton saamiselle

Oman tilanteen kartoittamiseksi kannattaa laskea omat tulot ja menot, sekä laatia budjetti ja katsoa millainen mahdollisuus on maksaa olemassa olevat velat takaisin. Jos tilanne vaikuttaa pahalta, kannattaa varata aika velkaneuvojalle.
Voit myös hakea Internetistä sosiaalinen luotto kokemuksia ja näin saada tietoa, miten luoton saaneet ovat kokeneet palvelun ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos sosiaalinen luotto on todellinen vaihtoehto tilanteeseesi.

Miten sosiaalinen luotto maksetaan takaisin?

Luottoa myönnettäessä luotosta tehdään virallinen sopimus, jossa sovitaan luoton takaisinmaksuehdot. Ehtoihin kuuluvat muun muassa laina-aika, kuukausittainen laina-aika ja kuukausittain takaisin maksettava summa, joka määräytyy asiakkaan maksukyvyn mukaan.

Myönnettävän luoton enimmäismäärä vaihtelee kunnittain ja asiakkaan tarpeen mukaan. Monet kunnat tarjoavat lainan enimmäismääräksi 10 000 tai jopa 15 000 euroa. Nämä suuret luotot ovat tarkoitettu ensisijaisesti velkojen uudelleenjärjestelyä varten, mutta velkaneuvojat ottavat tapauskohtaisesti huomioon myös muut tarpeet.

Luotolle myönnettävä laina-aika voi olla maksimissaan viisi vuotta. Tarvittava laina-aika kartoitetaan yhdessä velkaneuvojan kanssa, jotta taloudellista liikkumavaraa jää maksettavan lainan kuukausierien jälkeen.
Sosiaalisen luoton korko on tarkoituksella hyvin edullinen. Luotosta voidaan periä maksimissaan Suomen Pankin julkaiseman, EKP:n (Euroopan Keskuspankin) hyväksymää viitekorkoa (Korkolaki 12§). Koron määrä tarkistetaan kahdesti vuodessa, 1.1. sekä 1.7. Sosiaalisesta luotosta ei saa periä muita kuluja, kuten tilinhoitomaksuja tai palkkioita.

Kunnat ja kaupungit voivat myös halutessaan olla perimättä korkoa ollenkaan. Näin asiakkaan tilanne helpottuu paljon, kun maksettavana on vain alkuperäinen lainasumma. Lainaa aletaan maksaa takaisin myöntämiskuukaudesta seuraavana kuukautena.

Kunnat ja kaupungit, jotka myöntävät sosiaalisia luottoja

• Espoo: 500-10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5vuotta

• Eura: 170-5050€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Helsinki: max. 15000€

• Hyrynsalmi: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Imatra: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Jyväskylä: 500-10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Järvenpää: max. 5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Kajaani: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Kemi: max. 5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Kemijärvi: 500-2000€

• Kerava: 1000-10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Kittilä: max. 5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Kuhmo: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Kuopio: ei tarkempaa tietoa

• Lappeenranta: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Lemi: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Luumäki: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Oulu: 500-15000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Paltamo: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Parikkala: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Pori: 300-5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Rauma: 200-5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Rautjärvi: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Riihimäki: max. 5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Ristijärvi: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Rovaniemi: 500-10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 7 vuotta

• Ruokolahti: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Salo: max. 5000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Savitaipale: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Sipoo: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Sotkamo: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Suomussalmi: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Taipalsaari: ei yksityiskohtaisempaa tietoa

• Tampere: max. 10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Tornio: max. 2000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Turku: 200-15000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Vantaa: 200-10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

• Äänekoski – 300-10000€, takaisinmaksuaika korkeintaan 5 vuotta

Sosiaalisen luoton keskimääräinen summa on ollut noin 6500 euroa luotonsaajaa kohden. Luotonsaajia on noin 500 henkilöä vuodessa, josta Helsingin osuus on noin puolet. Sosiaalisen luoton korko on yleisestä korkotasosta johtuen tällä hetkellä nolla ja koska muita kuluja ei ole, laina on velalliselle hyvin edullinen.

Miten takaisinmaksun kanssa toimitaan?

• Takaisinmaksusta sovitaan asiakkaan maksukyvyn mukaisesti

• Minimilyhennys on vähintään 20,00 euroa kuukaudessa.

• Muiden välttämättömien menojen takia on mahdollista saada kaksi lyhennysvapaata kuukautta vuodessa.

Koska sosiaalinen luototus on tarkoitettu ongelmien ratkaisemiseksi, on luoton hakijan mahdollista saada luottoa hakiessaan, että maksuohjelman aikana taloudellista ohjausta ja neuvontaa velkaneuvojalta.