Suomeen astuu voimaan 1.7.2020 väliaikainen lakimuutos, jossa lainan korkokatto koskee vakuudettomia kulutusluottoja. Maksimikorko voi väliaikaisen lakimuutoksen aikana olla 10 prosenttia.
- Viime aikoina lainan uusi korkokatto on ollut kuuma puheenaihe oikeusministerin esiteltyä huhtikuussa 2020 hallituksen aikeet puolittaa kuluttajille myönnettävien lainojen eli kansankielisesti pikavippien korkokatto. Aiemmin tuo maksimikorko on 20 prosenttia nimelliskorosta, joka alennetaan 10 prosenttiin vuoden loppuun asti.
- Oikeusministeriön esityksen mukaan maksimikoron puolituksen on määrä olla voimassa vuoden 2020 loppuun asti, eli kyseessä on väliaikainen toimenpide. Lakia on hyväksytty kesäkuun puolivälissä ja astuu voimaan heinäkuun alussa.
- Kuluttajien suojelemiseksi asetettu 20 prosentin korkokatto ei sekään ole kovin uusi juttu, sillä tuo katto astui voimaan vasta syyskuussa 2019. Ennen tätä maksimikorko oli 50 prosenttia, ja tämä laskettiin todellisesta vuosikorosta. Globaalin pandemian aiheuttaman talouden laskusuunnan johdosta 20 prosentin katto ollaan nyt siis puolittamassa. Taustalla on huoli suomalaisten ylivelkaantumisesta lomautus- ja irtisanomisaallon keskellä.
Pikavippi korkokatto
Pikavippien korkokatto on kyllä laskenut kulutusluottojen korkoja ja muita kuluja, mikä on kuluttajien kannalta luonnollisesti hyvä asia. Onkin tärkeää tarkistaa, että omat kulut, korot ja lainan marginaali ovat aina nykyisen lakien mukaiset. Jos jäljellä on vanhoja ja kalliita lainoja, ne kannattaa laina ehdottomasti kilpailuttaa uuden lain mukaiseksi.
Korkolaki määrittää sen, kuinka suuri on velalle maksettava viivästyskorko. Korkokatto ei vaikuta viivästyskoron suuruuteen, sillä viivästyskorko kannustaa velallista hoitamaan maksusuorituksensa ajoissa ja toimii hyvityksenä velkojalle.
Asuntolaina korkokatto
Toinen korkokatto on asuntolainan korkokatto, joka on taas eri asia.
Pankit myyvät asuntolainan korkokattoa – puhutaan myös korkosuojasta – hanakasti lainaneuvotteluiden yhteydessä, ja pääasiallisesti se on ollut pankeille varsinkin matalan korkotason aikoina ja vakaan talouden olosuhteissa tasaista liiketoimintaa. Kyse on pankin omasta palvelusta, joka määritellään pankin omien ohjeiden mukaan. Toisin kuin edellä kuvatussa kulutusluottojen lainakatossa, ei tässä tapauksessa valtiolla ole roolia.
Asiakkaan kannalta kyse on vakuutuksesta. Mikäli jotakin korkotaso syystä tai toisesta lähtisi kasvuun, korkokatto suojaisi pahimmilta kustannusten nousuilta. Yksiselitteistä vastausta siihen, kannattaako korkokatto ottaa, ei ole. Korkokatto on maksullinen palvelu, jonka kannattavuus tai kannattamattomuus riippuu korkotason yleisestä kehityksestä. Mielenrauhaa sen käyttö joka tapauksessa antanee useimmille, kun korkojen nousu on vaikeaa ennustaa.
Niin kutsuttu korkoputki esitetään joskus korkokaton synonyymina, mitä se ei ole. Korkoputki määrittää korolle ylärajan lisäksi myös alarajan. Toisin kuin korkokatoista, ei putkista makseta erillistä korvausta pankille. Putken alaraja eli minimikorko on tavallisesti markkinakorkoa korkeampi, joten putken antama vakuutusarvo ikään kuin maksetaan tällä minimikorolla.
Tavallisesti asuntolaina korkokatto on saatavilla enintään 7-10 vuodeksi, mutta joillain pankeilla on tarjolla jopa 14 vuoden katto. Mitä pidemmälle ajalle asuntolainan korkokatto otetaan, sitä kalliimpi se on. Samaten katon hinta on sitä suurempi, mitä alempana katto on.
Ensiasunnon ostajien kannattaa myös korkosuojan ansiosta huomioida ASP-lainan säästön tuoma mahdollisuus. Yksi ASP:n parhaista puolista on sen sisältämä korkotuki: mikäli ASP-lainan korko ylittää korkotuen aikana (10 vuotta) 3,8 prosenttia, maksaa valtio 70 % tuon tason ylittävästä korosta. Asp laina korkokatto on siis omalla tavallaan tässä korkotuessa.
Viitekorko
Viitekoron käsitteen ymmärtäminen auttaa lainojen ja luottojen kokonaishinnan sekä vuorostaan korkokaton käsitteen hahmottamisessa. Lainan hintaan vaikuttaa etenkin asuntolainoissa oleellisesti se viitekorko, johon laina on sidottu. Viitekorkoja ovat muun muassa Euribor ja pankkien omat Prime-korot. Muita lainan hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat marginaalikorko, perustamiskulut, vuosimaksut, käsittelykulut ja mahdolliset muut kulut, kuten osamaksusta aiheutuva maksulisä.
Asuntolainat on tavallisesti sidottu Suomessa 12 kuukauden Euriboriin, joskin lyhyemmät Euribor ja esimerkiksi Primet tulevat kysymykseen. Vakuudeton laina ja luottokortit tyypillisesti sidottu 3 kuukauden Euriboriin. 12 kk Euribor tarkastellaan aina nimensä mukaisesti 12 kuukauden välein, 3kk Euribor aina 3 kuukauden välein jne. Euriborin yhteydessä oleva aikamääritelmä siis kertoo, kuinka usein korko tarkistetaan nykyisen korkotason mukaisesti.
Toisin kuin lainan marginaali, viitekorko on muuttuva. Euribor ennuste on siis haastavaa. Viitekoron kehitykseen vaikuttavat maailmanlaajuinen taloustilanne, inflaatio ja yleinen korkotaso. Juuri viitekoron nousun suojaksi lainoihin ja luottoihin otetaan korkokattoja.