Kotitalousvähennys 2021 – ilmoita siitä seuraavassa veroilmoituksessasi

Miten kotitalousvähennys toimii?

Kotitalousvähennys on verovähennys, jota voi saada tietyistä arjen hallintaan ja kotiin liittyvistä palveluista. Vähennys koskee ainoastaan teetettyä työtä ja se määrä on 40% työn osuudesta. Se on luotu, jotta suomalaiset käyttäisivät enemmän ulkopuolisia palveluita ja teettäisivät esimerkiksi remontteja laskulla tai lainalla. Lue alempana lisää siitä, millaisiin töihin verohuojennusta on saatavilla.

Kotitalousvähennys 2021 on suuruudeltaan 2250 euroa per henkilö per kalenterivuosi. Maksimisumman saa silloin kun vuoden aikana teetetyn työn osuus on ollut vähintään 5875 euroa. Kotitalousvähennyksen voi hakea pariskunnasta toinen tai molemmat ja siihen liittyy vuosittainen omavastuu. Lue omavastuusta lisää alempaa tästä artikkelista.

Kotitalousvähennys on verovähennys, joka ilmoitetaan verottajalle. Lue seuraavasta kappaleesta tarkemmin kuinka ilmoitus tehdään ja miten esimerkiksi vuodenvaihteen kulut tulee jaksottaa oikealle kaudelle.

Kuinka kotitalousvähennys ilmoitetaan?

Kotitalousvähennys 2021 ilmoitetaan joko verokortilla tai veroilmoituksella. Jos vähennykset ilmoittaa verokortilla etukäteen, saa edun heti. Yleensä ne ilmoitetaan kuitenkin seuraavan kalenterivuoden alussa tehtävällä veroilmoituksella. Tuolloin edellisen vuoden vähennykseen oikeuttavien laskujen summa on tiedossa ja vähennys tehdään suoraan maksettavasta veron osuudesta.

Kotitalousvähennys ilmoitetaan aina koskevaksi sitä kalenterivuotta, jolloin kulu on maksettu. Näin ollen vaikkapa vuodenvaihteen yli menevä remontti voidaan ilmoittaa kahdelle vuodelle, mikäli maksut on maksettu kahtena vuonna.

Kotitalousvähennyksen ilmoittamista varten tarvitset yrityksen y-tunnuksen, laskun loppusumman ja työn arvonlisäverollisen osuuden summan. Et voi saada vähennystä esimerkiksi tarvikkeista vaan ainostaan työn osuudesta. Mikäli ilmoitat palkatun työntekijän kulun, tulee sinulla olla työntekijän henkilötunnus, bruttopalkan suurus ja tiedot palkkojen sivukuluista. Kaikki kuitit ja tositteet tulee säilyttää.

Käytännössä vähennykseen oikeuttavat kulut ilmoitetaan OmaVerossa, missä esitäytetty veroilmoitus muutenkin tarkistetaan. Verot voi toki ilmoittaa yhä edelleen myös paperilomakkeella. Valitse lomakkeelta koitalousvähennys, lisää uusi kustannus ja anna tarvittavat tiedot. Muuta ei tarvitse tehdä.

Saako remonttikustannukset lisätä kotitalousvähennyksen?

Remonttikustannukset ovat tavallisin kulu, joka vähennyksen piiriin lisätään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki remonttikulu menisi suoraan vähennykseen. Tarkempiin ehtoihin kannattaakin perehtyä jo ennen remontin aloittamista, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

Remonttikustannusten vähentämisoikeuteen vaikuttaa ennen kaikkea se, onko kyseinen asunto tai talo omassa käytössä ja onko kyseessä vuosikorjaus tai perusparannus. Vuoteen 2023 osan perusparannusta varten otettavan lainan kuluista voi vähentää verotuksessa, mutta yleisesti ottaen vähennys koskee vain työn osuutta ja muita kuluja.

Kuntotarkastus ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin. Myös energiatodistukset ja muut mittaukset tai tarkistukset ovat asioita, joita ei saa yleensä vähentää. Poikkeuksen tekee tilanne, jossa ne ovat osa suurempaa asunnon remontointiin liittyvää kokonaisuutta. Kattoremontti puolestaan kuuluu sellaisiin remonttitoimenpiteisiin, joihin voi hakea kotitalousvähennystä. Tällöin vähennyksen saa remontin työn osuudesta. Kattoremontti myös esimerkiksi mökillä tai kakkosasunnossa oikeuttaa vähennykseen, mutta kerromme siitä vielä lisää myöhemmin tässä artikkelissa.

Muita kelpuutettavia kotitalousvähennyksiä

Kotitalousvähennys ei ole pelkkä remonttikustannuksia alentava tukimuoto vaan kyseessä on itse asiassa paljon suurempi kokonaisuus, jonka avulla kotitalouden arjen hallintaa voi helpottaa itselleen parhaalla tavalla. Näin ollen kelpuutetut laskut ja kulut ovat itse asiassa paljon suurempi valikoima erilaisia palvelumuotoja kuin pelkkä remontointi.

Kotitalousvähennyksiin voi laittaa sellaisia palveluita kuin siivous, lastenhoito, puun kaato, ilmalämpöpumpun asennus, sähkö- vesityöt tai auton korjaus. Se, millä ehdoin ja minkälaisilla vaatimuksilla kukin kulu vähennykseen menee, selviää tarkemmin verottajan omalta sivustolta. Periaatteena on kuitenkin se, että vähennys koskee työn osuutta ja työn voi tilata yrityksiltä tai palveluntarjoajilta, kunhan laskutukselliset vaatimukset täyttyvät.

Kotitalousvähennys on hyvä apu arkeen myös esimerkiksi vanhukselle. Lue siitä kuitenkin vielä lisää tämän artikkelin loppupuolelta.

Mikä on kotitalousvähennyksen omavastuu?

Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa per kalenterivuosi. Sen suuruuteen ei vaikuta se ostaako palvelun yrittäjältä vai palkatulta työntekijältä. Omavastuu lasketaan käytännössä niin, että tehdystä työstä lasketaan ensin vähennyksen määrä eli 40%. Tuosta 40% vähennyksestä vähennetään 100 euroa riippumatta siitä kuinka suuri tai pieni kyseinen summa on. Tämän vuoksi kotitalousvähennystä voikin saada vasta siinä vaiheessa, kun vuoden kulujen 40% osuus ylittää omavastuun.

Kotitalousvähennys, ja näin ollen sen omavastuukin, on henkilökohtainen. Toisin sanoen jokainen ansiotuloja tai eläkettä tienaava perheen jäsen voi saada oman vähennyksen. Jos perheessä on vaikkapa kaksi aikuista, voivat he kuitenkin ilmoittaa vähennyksen vain toisen aikuisen verotuksessa ja näin yksi omavastuu säästetään. Säästö on tällöin 100 euroa vuositasolla. Sen hyödyntäminen kuitenkin luonnollisesti edellyttää sitä, että yhden ihmisen vähennysmaksimi riittää, sillä muuten vähennystä tuhlataan turhaan.

Käykö kotitalousvähennys kesämökkiin?

Kotitalousvähennystä voi käyttää kesämökin huoltamiseen tai remontointiin samalla tavalla kuin kodinkin. Tämä johtuu siitä, että kesämökki luetaan henkilön vapaa-ajan asunnoksi ja kotitalousvähennys laajenee koskemaan verollisen asunnon lisäksi myös hänen vapaa-ajan asuntoaan.

Vapaa-ajan asunto voi olla mökin lisäksi myös omakotitalo, erillistalo tai paritalo-, rivitalo- tai kerrostalohuoneisto. Myös niin sanottu kakkosasunto käy. Kaikki mökillä tehtävät työt eivät kuitenkaan kuulu vähennyksen piiriin, sillä esimerkiksi kodin tai vapaa-ajan asunnon nuohous ei mene vähennyksen alle. Kodin tai mökin tulee myös olla omassa käytössä eikä esimerkiksi sijoitusasuntona. Sijoitusasunnon verovähennyksistä kerromme kuitenkin lisää vielä seuraavassa kappaleessa.

Tutustu kotitalousvähennyksen rajoituksiin ja esimerkiksi kiinteistön yhtiömuodon vaikutuksiin verotuksessa verottajan omalla sivustolla.

Kotitalousvähennyksen tekeminen vuokralaisena

Kotitalousvähennys on tarkoitettu ennen kaikkea kodin hoitamiseen ja huoltamiseen ja arjen säästöjen helpottamisen elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Sillä voi parantaa myös mökin tai muun vapaa-ajanasunnon kuntoa tai tilata muita palveluita, kuten edellä opimme. Kyseessä ei siis ole sijoittamiseen tai sijoitusasuntoon käytettävä verovähennys.

Jokainen suomalainen ei asu omistusasunnossa, sillä elämäntilanteita on erilaisia eikä omistaminen kannata tai kiinnosta aina. Toisinaan se ei ole edes mahdollista, sillä asuntolainaa voi olla vaikeaa saada. Kotitalousvähennys ei kuitenkaan rajoitu vain omistusasuntoon vaan sitä voi käyttää myös oman vuokra-asunnon kunnossapito- tai perusparannustöiden teettämiseen. Vuokralaisella onkin oikeus vähentää omassa verotuksessaan kaikki samat kulut, jotka omistaja saisi itse vähentää, jos asuisi kyseisessä asunnossa.

Asunnon omistaja, joka on antanut asunnon vuokralle, voi toki hyödyntää muita vähennyksiä. Verovähennyksiin kannattaakin aina perehtyä ennen kaikkea tilannekohtaisesti ja toisinaan verotuksen asiantuntijan palkkaaminen voi säästää pitkän pennin pidemmällä aikavälillä. Asunnon vuokralle antanut saa vähentää asuntoon kohdistuvat korjauskulut esimerkiksi vuokratulon tulonhankkimiskuluina, mikäli koetaan, että vuokraus on ennen kaikkea tulonhankkimistoimintaa. Tuloshankkimiskuluihin kannattaa tutustua tarkemmin esimerkiksi verottajan sivustolla.

Kotitalousvähennys eläkeläiselle

Kotitalousvähennys sopii myös eläkeläiselle, sillä eläketulojen verotuksesta voi yhtä lailla tehdä kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennyksen periaate säilyy samana huolimatta siitä, onko tilaaja työelämässä tai eläkkeellä. Vähennys käy samalla tavoin erilaisten töiden, kuten siivouksen tai korjausten ostamiseen kuten edellä olevissa kappaleissa olemme jo kertoneet.

Eläkeläisten tarpeet eroavat nuorempien ihmisten tarpeista monilla tavoin. Esimerkiksi tietokoneen asennus, jonka nuoremmat sukupolvet saattavat tehdä itse, voi olla eläkeläisellä sellainen työ, jonka haluaa ulkoistaa. Myös erilaiset hoivapalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan ja niihin voi hakea koitalousvähennyksen.

Lasten, vanhusten ja sairaiden hoito, sekä esimerkiksi avustaminen arjen askareissa menevät vähennyksen piiriin, kun ne ovat osa isompaa kokonaisuutta. Kotitalousvähennys onkin kotona asuvalle vanhukselle tai eläkeläiselle tärkeä apu, joka osaltaan helpottaa kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tällä tavoin eläkeläinen voi asua kotona myös silloin, kun omat lähisukulaiset ja ennen kaikkea nuorempi sukupolvi eivät pääse tai ehdi auttamaan päivittäisissä asioissa tai lähipiiriä ei ole. Kotitalousvähennyksellä on näin ollen myös suuri sosiaalinen vaikutus ja se säästää vanhustenhoidon rahoja pitkällä aikavälillä.