Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on edelleen hyvin suosittu valinta, vaikka sen
valitseminen käytännössä aina merkitseekin määräaikaista sopimusta korkeampia
hintoja.
Onko toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus sitten järkevä valinta, vai olisiko yhden tai kahden vuoden määräaikainen tai spot-hinnoitteluun perustuva niin ikään toistaisekvi voimassa oleva sopimus kuitenkin mielekkäämpi vaihtoehto? Yksiselitteistä vastausta ei tähän kysymykseen ole, mutta onneksi voimme aina vastata moniselitteisesti!
Puhtaan taloudellisesta näkökulmasta vastaus on käytännössä aina kielteinen. Mikäli tarkastelemme historiallisia tietoja, on sähkön pörssihinnoitteluun perustuva sähkösopimus tullut aina varsinkin pitkällä tähtäimellä kuluttajille edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Nämäkin pörssisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, mutta käsitteellisesti niistä puhutaan oman sopimustyypin ryhmänään.
Myös määräaikainen mutta kuitenkin kiinteähintainen sopimus on toistaiseksi voimassa olevaa edullisempi. Miksi sitten monet kuitenkin valitsevat toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen tyypin? Kyse lienee varmasti usein sekä varovaisuuden periaatteen noudattamisesta että halusta kyetä vaihtamaan sähkönmyyjää koska tahansa.
Tällä sopimustyypillä sähkön hinta on muuttuva, mutta ei läheskään niin ailahteleva kuin pörssisähkösopimusten kohdalla. Lisäksi: jos on valinnut toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen, voi sopimuksen kilpailuttaa uudelleen koska tahansa ja vaihtaa parempaan.
Toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinta ei ole kuitenkaan täysin suojattu sähkön hinnan markkinavaihteluilta: yleisesti ottaen näiden sähkösopimusten sähkön hintaa tarkistetaan automaattisesti uudelleen muutamia kertoja vuodessa. Joillakin myyjillä tämä tarkastus saatetaan suorittaa kuitenkin erikseen joka kuukausi, esimerkiksi Vattenfallilla.
Jos taas valitset kaksivuotisen määräaikaisen ja kiinteähintaisen sopimuksen, kWh:n hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan ja sillä sipuli. Pörssihinnoitteluun perustuvan sopimuksen tuntikohtaisen hintavaihtelun hektisyydeltä toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla kuitenkin suojautuu. Toisaalta syy tämän sopimustyypin valintaan voi myös olla tietynlaisesta laiskuudesta: sähköasiat ja sähkön hintataso eivät yksinkertaisesti kiinnosta tarpeeksi.
Mukavuudenhaluiselle ihmiselle tämä sopimustyyppi toki on myös sopiva. Jos valitsee määräaikaisen sopimuksen, on sopimuskauden tultua loppuunsa on myyjän tarjoama uusi sopimus vähintäänkin hyväksyttävä. Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus taas jatkaa voimassaoloaan vielä vuoden tai kahden jälkeenkin ilman erillisiä toimenpiteitä.
Joskus voi törmätä siihen, että sähköä myyvä yhtiö kaupittelee varsin hanakasti toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Syy tähän on jo oikeastaan käynyt ilmi: koska kyseessä on asiakkaalle käytännössä aina kallein sopimustuote, on se myös sähkön myyjälle kaikkein tuottoisin.
Kaikki tämän tyyppiset sopimukset eivät ole suinkaan aivan samanlaisia ominaisuuksiltaan. Hinta luonnollisesti vaihtelee eri myyjien välillä, ja pelkän kWh-hinnan ohella kannattaa kiinnittää huomiota myös kuukausimaksuihin. Hintavertailua voivat tietenkin vaikeuttaa vielä joidenkin sähkönmyyjien tarjoamat erilaiset enemmän tai vähemmän rahanarvoiset kylkiäiset sekä vaikkapa S-bonukset.
Mikäli ympäristöasiat ja ilmastonmuutos painavat vaakakupissa, kannattaa kiinnittää huomiota sähkön alkuperään. Ja kuten aikaisemmin mainitsimme, on eri sähköyhtiöillä eri käytäntöjä sähkön hinnan uudelleentarkastuksen suhteen: joku voi tehdä tämä pari kertaa vuodessa, joku taas joka kuukausi.