Talviloma tarjoaa työn raskaan raatajille ja koululaisille ympäri Suomea viikon mittaisen hengähdystauon ajankohtaan, jolloin talven pimeys alkaa hiljalleen väistyä, mutta jolloin lumi ja jää ovat perinteisesti tarjonneet harrastusmahdollisuuksia.
Varsinkin Etelä-Suomessa paljas maa saattaa ainakin tänä vuonna hieman latistaa talviurheiluharrastajien lomamieliä, mutta Lapin matkat ovat hiihtoloma-aikaan perinteisesti monen suuntana kotikontujen lumitilanteesta huolimatta. Toisaalta taas lämpimämmät maat tarjoavat helpotusta lomamatkoille, joilla ei välttämättä vedetä monoja jalkaan.
Talvilomaa kutsutaan myös hiihtolomaksi, mikä paljastaa jo jotakin sen alkuperästä. Ajatuksena oli antaa koululaisille tilaisuus nauttia liikunnasta raikkaassa ulkoilmassa ainaisen tunkkaisten luokkahuoneiden pölyn hengittämisen sijaan. Taustalla oli vahvana vallinnut ruumiillisen kulttuurin eetos, joka sai sisällissodan jälkeisessä maassa sotaisiakin piirteitä.
Talviloman juuret voidaan jäljittää Kauniaisten Grankulla samskolanin 1910-luvun hiihtopäivään, jonka silloinen rehtori Magnus Hagelstam määräsi pakolliseksi: rehtori pisti joka ikisen oppilaan hiihtämään. Yksi päivä kasvoi koulussa useamman päivän urheiluvapaaksi 20-luvulla.
Myös Kouvolassa paikallinen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen puhui 20-luvulla talviurheilun parissa vietettävän tauon puolesta ja käytti nimitystä hiihtoloma. Hirvosen ajatus tuli valtakunnalliseen käyttöön vuonna 1933, jolloin maan oppikoulut viettivät lomaa. Seuraavana vuonna uusi loma otettiin käyttöön kansakouluissa.
Myöhemmin hiihto-etuliite alkoi saada rinnalleen myös muita nimityksiä, ja talviloman ohella saatettiin puhua laajemmalti myös urheilulomasta. Kaupungistuvassa 50-luvun Suomessa hiihto sai rinnalleen muitakin talviurheilulajeja, kuten jääpallon ja myöhemmin jääkiekon.
Urheiluloma-nimitys on kokenut tietynlaisen renessanssin 2000-luvulla erilaisten liikuntamuotojen kirjon jatkaessa kasvuaan ja sisäliikuntapaikkojen tultua yhä yleisimmiksi. Talvilomasta on tullut kuitenkin ehkäpä kaikkein suosituin nimitys, sillä se on melko neutraali ja sopii hyvin kesä-, syys-, ja joulumatkan rinnalle.
Talviloman pituus on yksi viikko, joskaan sen viettäminen parin viikon mittaisenakaan ei ole tavatonta. Koulut ovat joka tapauksessa loman takia kiinni vain yhden viikon verran. Tätä viikkoa vietetään kuitenkin eri puolilla maata eri aikaan, tavallisesti viikoilla 8–10.
Ensimmäisellä viikolla (8) lomalla ovat Ahvenanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koululaiset.
Seuraavalla viikolla (9) lomailevat Päijät- ja Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.
Talviloman viimeinen viikko (10) on Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin koululaisten.
Loman jaksottamisen taustalla on tarve jaksottaa kysyntähuippua matkailupalveluissa, varsinkin Lapin hiihtokeskuksissa – majoitus- ja muu palvelukapasiteetti ei riittäisi koko Suomen hiihtolomalaisille. Lisääntynyt ulkomaanmatkailu on osaltaan laskenut hieman tätä painetta, kuten myös lisääntynyt majoitustarjonta, mutta toisaalta ulkomaalaisten talvimatkailijoiden määrä Lapissa on samanaikaisesti lisääntynyt.
Vaikka urheilu- ja varsinkin hiihtoaspekti on talvilomasta ajan kuluessa karissut osittain pois, järjestää moni kunta ja urheiluseura talvilomaviikolla koululaisille erilaisia urheiluaktiviteetteja. Kannattaakin tarkistaa oman kunnan ja paikallisten seurojen lomaviikon tarjota lapsille. Varsinkin isommissa kaupungeissa on tarjolla myös paljon lastenkulttuurin tapahtumia tälle viikolle. Usein tapahtumat ovat ilmaisia ja maksullisinakin kohtuuhintaisia.
Talviloma kertyminen noudattaa yleisiä vuosiloman ansaitsemisen kaavoja. Jos lomanmääräytymisvuoden aikainen työsuhde on kestänyt alle vuoden, kertyy lomapäiviä kaksi arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, kertyy niitä kaksi ja puoli kuukautta kohden.
Oman alan TES kannattaa aina tarkastaa, sillä se voi poiketa edellä kuvatusta työntekijän eduksi: esimerkiksi pidempään työskennelleet voivat saada kolme lomapäivää kuukautta kohden. Näin ollen talviloma pituus voi vaihdella huomattavasti riippuen alasta.
Aina viikon mittainen lomapätkä helmi-maaliskuussa ei innosta. Etenkin lapsettomille tai jo aikuistuneiden lasten työntekijöille talviloman vetovoima on rajallinen – onneksi talvilomakausi työelämässä on varsin pitkä: 1.10.–30.4.
Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava tämän ulkopuoliselle kesälomakaudelle, mutta muutoin talviloman viettämisen suhteen voi esittää toiveensa vapaasti. Usein työnantajille on vain hyvä asia, mikäli joku ei halua viettää talvilomiaan päällekkäin koulujen lomien kanssa.
Talviloma palkka on hyvä selvittää asiantuntijoilta, sillä lomarahan suhteen on niin ikään syytä konsultoida oman alansa TES:iä. Tarkempia tietoja sen maksamisesta ja laskemisesta saa luottamusmieheltä ja ammattiliitosta. Kyseessä ei ole lakiperusteinen maksu, vaikka suurimmassa osassa työehtosopimuksia se onkin käytössä.