Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön 1.4.

Luottotietorekisteri – mikä se on?

Luottotietojen seuranta ei ole uusi asia, sillä niitä on kerätty jo vuosikymmeniä.

Luottorekisterit voidaan jakaa negatiivisiin ja positiivisiin luottorekistereihin. Negatiivinen luottorekisteri sisältää tietoja vain maksuhäiriöistä, kun taas positiiviseen luottorekisteriin tallennetaan henkilötietojen ja tulojen lisäksi tietoja luotoista (mm. luottosumma, viitekorko, korkomarginaali) ja vakuuksista.

Negatiivisessa luottorekisterissä voi olla useita erilaisia merkintöjä, joista jokaisella on oma lyhennyksensä. Merkintöjä voi olla vaikea tulkita ilman ymmärrystä siitä, mitä kyseinen lyhenne tarkoittaa.

Yleisimpiä lyhenteitä ovat mm.

LKP = Tililuottoon tai luottokorttiin liittyvä maksuhäiriö.

YVK = Yksipuolinen tuomio velkomusasiassa. 

UMV = Ulosottomenettelyssä todettu varattomuus tai muu este. 

Siirtyminen positiiviseen luottorekisteriin

Vanhamuotoinen luottotietojen seuranta perustui ainoastaan maksuhäiriöiden seurantaan ja rekisteröintiin. Se ei kertonut, kuinka paljon tai kuinka monesta paikasta henkilöllä on lainaa.

Uusi, positiivinen luottotietorekisteri listaa kaikki henkilön olemassa olevat lainat ja luotot. Vaikka kyseessä on positiivinen rekisteri, niin yksityishenkilölle sen vaikutus voi olla myös negatiivinen: mikäli erilaisia luottoja on runsaasti, uuden lainan saanti voi vaikeutua, vaikka olemassa olevat lainat olisikin hoidettu moitteetta. 

Toisaalta – positiivinen luottorekisteri voi kannustaa yksityishenkilöitä ja kotitalouksia pienentämään lainataakkaansa. Lainojen yhdistäminen voi olla nopein tapa parantaa omaa luottokelpoisuutta lainanmyöntäjien silmissä.

Positiivisen luottorekisterin hyödyt

Valtioneuvoston tekemässä selvityksessä tarkastellaan positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia luotonantajiin, luotonhakijoihin sekä rahoitusmarkkinoiden vakautta valvoviin viranomaisiin.

Selvityksen mukaan merkittävä ongelma luottomarkkinoilla on, että luotonhakijoiden ominaisuudet eivät ole tiedossa mahdollisille luotonmyöntäjille. Positiivinen luottotietorekisteri vähentää tätä ongelmaa ja sen markkinoita vääristävää vaikutusta.

Rekisterin hyödyt lainanmyöntäjille

Positiivinen luottotietorekisteri tehostaa luotonmyöntöprosessia, alentaa virheellistä hinnoittelua ja vähentää luottotappioita. Se lisää alan kilpailua poistamalla alalle tulon esteitä ja helpottaa asiakassuhteiden kilpailutusta. Viranomaisille se tarjoaa kattavan kuvan kotitalouksien velkaantumisesta.

Rekisterin hyödyt kotitalouksille ja kuluttajille

Rekisteri lisää etenkin matalariskisten kotitalouksien luotonsaantimahdollisuuksia, joilla ei ole paljon muita luottoja. Rekisteri ehkäisee myös kuluttajien ylivelkaantumista, kun luotontarjoajat voivat paremmin arvioida luotonhakijoiden kokonaisvelkamäärää. Se edistää taloudellista lukutaitoa mahdollistamalla kuluttajalle itselleen oman talouden paremman seurannan. Selvityksen mukaan rekisteri vähentää myös vakuuksien tarvetta.

Positiivisen luottorekisterin käyttöönotto

Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön 1.4.2024. Samassa yhteydessä avautuu rekisterin sähköinen asiointipalvelu yksityishenkilöille. Rekisteriä koskeva laki tuli voimaan 1.8.2022.

Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rekisteriin tulevat kuluttajaluottojen ja näihin rinnastuvien luottojen tiedot. Luotonantajat voivat ilmoittaa tietoja 1.2.2024 alkaen ja hakea tietoja 1.4.2024 alkaen.

Toisessa vaiheessa 1.12.2025 luotonantajat alkavat ilmoittaa muille yksityishenkilöille kuin kuluttajille myönnettyjä luottoja. Toisen vaiheen tietoja voi hakea rekisteristä 1.4.2026 alkaen.

Esimerkkejä rekisteriin ilmoitettavista luotoista:

• Asuntolainat

• Luottokortit

• Kulutusluotot

• Osamaksusopimukset

• Opintolainat

• Leasingluotot

• Ostetut kuluttajaluottosaatavat

Kokemuksia positiivisesta luottorekisteristä

Lähes jokaisessa Euroopan talousalueen maassa on olemassa jonkinlainen positiivinen luottorekisteri. Rekisterit kuitenkin poikkeavat toisistaan niin sisältönsä kuin hallintonsa puolesta, eikä niiden tehokkuudesta ylivelkaantumisongelmiin ole saatavilla vertailukelpoisia selvityksiä.

Ruotsissa luottotietojen kerääminen on ollut mahdollista usean kymmenen vuoden ajan. Luottotietoja keräävät useat yksityiset tahot, mutta keskitettyä rekisteriä ei ole. Rekistereissä mukana olevilla luotonantajilla on vastavuoroinen oikeus saada luotonhakijan maksukykyyn liittyviä tietoja.

Norjassa vuoden 2017 säädetyn lain jälkeen sekä yksityiset että julkiset tahot harjoittavat luottotietotoimintaa. Sallittuja ovat sekä hajautetut kyselypohjaiset että rekisteripohjaiset keskitetyt järjestelmät. Norjassa ei ole ollut keskitettyä positiivisia luottotietoja keräävää rekisteriä, vaan järjestelmä on perustunut vapaaehtoisuuteen.

Irlannilla on ollut keskitetty positiivinen luottojärjestelmä vuodesta 2013 lähtien. Keskusluottorekisteri sisältää tietoja ainakin lainoja omaavista yrityksistä, kuluttajista, henkilöyhtiöistä (partnerships) ja toiminimistä. Rekisteri sisältää tietoja yli 500 euron suuruisista lainoista lainanottajan asuessa lainanottohetkellä Irlannissa ja jos lainasopimus tai lainahakemus on Irlannin lain alainen. Rekisteri tarjoaa pyynnöstä lainanottajille yksilöidyn raportin tämän luotoista ja lainanantajille kattavasti tietoja luottoprosessia varten.

Positiivisen luottorekisterin mahdollisuudet ja uhat

Positiivisen luottotietorekisterin tutkiminen voi olla monelle pysähdyttävää. Se voi olla myös lähtölaukaus oman talouskäyttäytymisen muutokselle. Toisaalta rekisteri voi myös hankaloittaa lainansaantia. Jos luottoja on paljon ja vaikka ne olisi maksettu ajallaan, lainanmyöntäjät saattavat nostaa rimaansa ja välttää mahdolliset luottoriskit.

Myös rekisterin ajantasaisuus askarruttaa kuluttajia. Jotta se palvelee sekä kuluttajia että lainanmyöntäjiä mahdollisimman rehellisesti, poismaksettujen luottojen tulisi päivittyä rekisteriin viivettä. Luottotietorekisterin reaaliaikaisuus voi viranomaisten mukaan toteutua jopa siten, että luottojen muuttuneet tiedot päivittyvät vuorokauden sisällä. 
 

Luottotietojen hallinnan tulevaisuus Suomessa

Se, ketkä kaikki saavat pääsyn positiivisen luottorekisterin tietoihin, on vielä aavistuksen epäselvää. Tällä hetkellä kaavaillaan, että pankkien ja luottolaitosten lisäksi myös esimerkiksi vuokranantajille avautuu mahdollisuus nähdä henkilön luottojen tilanne. Luottotietojen tarkistaminen olisi joka tapauksessa maksullista ja jokaisesta katselukerrasta jää rekisteriin merkintä.

Julkinen ja keskitetty rekisteri on viranomaisten mukaan kustannustehokas: sillä voidaan parhaiten taata kansalaisten tietosuoja ja tietoturva, ja se antaa pankkien lisäksi myös viranomaisille parhaan mahdollisuuden hyödyntää yhdistettyjä tulo- ja luottotietoja esimerkiksi tilastoinnissa.

Vähentääkö positiivinen tulorekisteri velkaantumista, jää kuitenkin nähtäväksi. Huonoin skenaario on, että kuluttajat päätyvät ottamaan erittäin korkeakorkoisia lainoja ulkomaisilta pankeilta, jos he eivät enää saa lainaa kotimaisilta toimijoilta.

Yhteenveto – taloudellisen läpinäkyvyyden lisääntyminen on hyvä asia

Positiivisen luottorekisterin perimmäinen tarkoitus on suojella ihmisiä itseltään. Koska luoton saaminen on tehty helpoksi, erilaisia osamaksulainoja saattaa kertyä aivan huomaamatta. Puhelin, huonekalut, auton korjaus, lomamatka, luottokortti…. maailmaan mahtuu lukematon joukko asioita, joita on houkuttelevaa maksaa myöhemmin tai osissa, eikä niitä välttämättä edes mielletä lainoiksi.

Zmartan tavoitteena on auttaa asiakkaitaan tekemään fiksuja talouspäätöksiä. Jos haluat tehdä kevätsiivoukseen omaan luotto- ja osamaksulainalistaasi, tee yhdistelylainahakemus heti. 

Parhaassa tapauksessa huhtikuussa julkaistavan rekisterin listaus on kohdallasi lyhyt, sillä maksat vain yhtä lainaa.