Lomaraha – paljonko sitä saa?
Lomailu ei ole halpaa puuhaa. Lapsiperheissä jo pelkästään ruoan menekki kasvaa kesällä verrattuna arkeen, jossa lounas syödään päivähoidossa tai koulussa. Huvipuistoreissut, laivaristeilyt ja ulkomaanmatkat nielevät pitkän pennin, ja vaikka niihin olisi säästetty vuoden varrella, tulevat myös lomarahat monesti tarpeeseen.
Tässä jutussa kerromme, miten loma-ajan tulot määräytyvät ja millä tavoin niitä maksetaan.
Lomapalkka = keskimääräinen kuukausipalkka
Kun työntekijä jää vakituisesta työsuhteesta vuosilomalle, hänen palkanmaksunsa jatkuu normaalisti.
Loma-ajan palkka määräytyy seuraavasti:
Kuukausipalkka | |
|---|---|
yli 14 pv / kk tai yli 35 h / kk | Lomapalkka on sama kuin normaali kuukausipalkka. |
Tuntipalkka | |
yli 14 pv / kk tai yli 35 h / kk | Keskipäiväpalkan mukaan. |
Jos ei kerry lomapäiviä | |
Työntekijällä on oikeus vapaaseen ja hänelle maksetaan lomakorvausta. |
Vuosilomapäivien lukumäärää lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4. ja 31.3. välinen aika.
Vuosilomalaki ja lomakorvaus
Vuosilomapäivät kertyvät lain mukaan seuraavasti:
- 2 päivää/kuukausi, jos työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa ja työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden.
- 2,5 päivää/kuukausi, jos työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa ja työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt keskeytymättä vähintään vuoden.
14 päivän säännön piiriin kuuluvat ne, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. Heille lomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka ajalta heillä on vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää.
35 tunnin sääntö koskee niitä, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kuukaudessa alle 14 päivää, mutta ainakin yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia. Heille vuosilomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, johon sisältyy vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Lomarahan ja lomakorvauksen erot – mitä ne ovat?
Normaalin kuukausipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan yleensä erillinen lomaraha. Jos lomaa ei syystä tai toisesta ole mahdollista pitää, lomapäivät kompensoidaan rahana eli ns. lomakorvauksena.
Lomaraha on sovittu palkkio, joka tulee joko työehtosopimuksesta tai josta sovitaan työsopimusta tehdessä. Osalla aloista lomaraha on yleinen käytäntö, kun taas toisilla aloilla sitä näkee harvoin. Omilla neuvottelutaidoilla sen voi toki saada sopimukseen, vaikka sitä ei varsinaisessa työehtosopimuksessa olisikaan.
Lomaraha – näin se lasketaan
Yleinen ja vakiintunut käytäntö on, että normaalin loma-ajan palkan lisäksi työntekijälle maksetaan lomarahaa, joka on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Lomaraha ei kuitenkaan ole lakisääteinen, joten prosentti voi vaihdella ja se on loppupeleissä sopimuskysymys.
Esimerkkinä tyypillisestä lomarahan laskennasta voisi olla tilanne, jossa työntekijän palkka loma-aikana on 3000 euroa. Tästä summasta 50 % maksetaan lisäksi lomarahana. Tällöin työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa päälle 1500 euroa lomarahaa.
Mikäli työehtosopimuksessa on neuvoteltu suurempi tai joskus pienempi prosentti, muutetaan 50 % tilalle toinen luku.
Huomaa kuitenkin, että lomaraha ei kuulu kaikkiin työsopimuksiin, joten sen olemassaolo kannattaa tarkistaa ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Lomakorvaus jokaisen palkan yhteydessä
Lomakorvaus on loma-ajan palkan sijasta maksettava korvaus, joka maksetaan niiltä vuosilomapäiviltä, jotka jäävät pitämättä tai joita ei voida pitää varsinaisena lomana. Lomakorvausta voidaan maksaa myös silloin, kun työntekijä työskentelee esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa ja niin lyhyen ajan, ettei lomaa ehdi pitää tai sitä jää käyttämättä.
Lomarahan verotus
Lomaraha on osa palkkaa ja sitä kohdellaan verotuksellisesti palkkatulona. Näin ollen veroprosenttiin ja euromääräiseen veron määrään vaikuttaa ennen kaikkea oma veroprosentti.
Koska veroprosentti kannattaa säätää sopivalle tasolle jo verotuskauden alussa, jotta välttyy mätkyiltä, kannattaa lomaraha muistaa laskea mukaan. Lomarahan unohtaa helposti omista bruttotuloista, mutta unohdus voi kostautua vuoden jälkeen kalliisti.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Lomaan liittyviä asioita säädetään muun muassa vuosilomalaissa. Työnantajalla onkin paljon lakisääteisiä velvoitteita lomiin liittyen. Tällaisia ovat muun muassa vuosiloman antamisen perusteiden selvittäminen työntekijöille ja heidän edustajilleen ja muun muassa lomien ilmoittaminen vähintään kuukautta ennen loman alkamista.
Lomarahan maksaminen on työnantajan velvoite, sikäli mikäli siitä on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Myös lomapalkan maksaminen ennen lomaa ja palkkalaskelman toimittaminen ovat työnantajan velvoitteita, joita ei voi sivuttaa ilman seurauksia.
Jos työntekijällä jää työsuhteen aikana ansaittuja lomapäiviä pitämättä, ne maksetaan loppupalkassa lomakorvauksena. Lomakorvauksena maksetaan yleensä myös saamatta jääneet lomarahat.
Lyhyen työsuhteen lomakorvaus voidaan maksaa työsuhteen aikana tai työsuhteen päättyessä. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomakorvaus on 9 %. Jos lyhyestä työsuhteesta ei kerry lomapäiviä, työntekijällä on oikeus vapaaseen ja hänelle maksetaan lomakorvausta.
Työntekijän oikeudet lomarahaan
Työntekijän oikeus lomarahaan ei perustu lakiin ja näin ollen oikeutta ei ole, mikäli asiasta ei ole erikseen sovittu. Mikäli rahasta on sovittu suullisesti tai kirjallisesti, muodostuu oikeus eikä työnantaja voi lopettaa lomarahan maksamista. Sopimus muodostuu myös silloin, kun lomarahaa on aiemmin vakiintuneesti maksettu eli kyseessä on vakiintunut käytäntö, vaikka mustaa valkoisella ei olisikaan.
Jos ylimääräiselle rahalle ei ole tarvetta, lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista, mikäli siitä on työehtosopimuksessa sovittu tai mikäli käytössä on työaikapankki. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on aina työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella tehtävä, joten siitä ei voi päättää yksin.
- Mikä vaikuttaa lomarahaan ja miten sen suuruus määräytyy?
- Paljonko lomaraha on?
- Milloin lomaraha maksetaan?
