Zmarta laina

Työntekijälle kertyy työsuhteen ajalta vuosilomaa, josta maksetaan palkkaa. Lomapäivät ja niistä maksettava korvaus lasketaan vuosilomalain sekä työehtosopimuksen perusteella. 

Näin vuosilomapäivät kertyvät

Lomanmääräytymisvuosi, joka on työpaikasta ja alasta riippumatta aina 1.4.-31.3. välisenä ajanjaksona, määrittelee sen aikana tehdyn työn perusteella vuosiloman päivien määrän. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden aikana kestänyt alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää jokaiselta työssäolokuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden ennen lomanmääräytymiskauden alkua, eli 31.3., kertyy työntekijälle lomaa 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Puolikas kertynyt lomapäivä pyöristetään aina ylöspäin, kokonaiseksi lomapäiväksi. Työntekijä ei kuitenkaan voi ansaita lomaa osaa vuodesta 2 päivää kuukaudessa ja osaa 2,5 päivää kuukaudessa. Jos työsuhteen kesto ylittää yhden vuoden kesken lomanmääräytymiskauden (1.4.–31.3.), työntekijä ansaitsee koko menossa olevan lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin kuukaudelta, joka lasketaan lomia kerryttäväksi kuukaudeksi. Vuosilomaa ansaitaan siis 1.4.–31.3. välisenä aikana lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavaa kesä- ja talvilomaa varten.

Jotkin ammattiliitot ovat neuvotelleet jäsenilleen työehtosopimuksiin vuosilomalakia pidemmän loman. Esimerkiksi joillain aloilla ansaitaan 3 lomapäivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohden, jolloinka vuosilomaa kertyy työntekijöille 30 päivän sijasta 36 päivää vuosittain. Oma työehtosopimus kannattaakin tarkistaa, onko siinä mahdollisesti sovittu työntekijän kannalta paremmista lomaehdoista.

Esimerkkejä lomapäivien kertymisestä:

  1. Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2021 ja työntekijä on ansainnut lomaa 2 päivää jokaisen työssäolokuukautensa aikana, eli ajalla 1.1.2021 - 31.3.2021 (Yhteensä lomapäiviä on ansaittu 3 x 2 päivää = 6 päivää), koska työsuhde on ollut alle vuoden mittainen kyseisen työssäolokauden aikana.

  2. 1.4.2021 alkaen lomapäiviä kertyy kuukausittain 2,5 päivää kuukaudessa, vaikka työsuhde on kestänyt alle vuoden, kuitenkin vain jos työsuhde kestää vähintään 31.12.2021 saakka. Työntekijä saa siis koko lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021-31.3.2022 kuukausittain täydet 2,5 lomapäivää, vaikka työsuhdetta tulisi vuosi täyteen vasta kesken lomanmääräytymisvuoden.

  3. Jos työntekijän työsuhde loppuu ennen 31.12.2021, lomaa olisi kertynyt vain 2 päivää kuukausittain, koko siihen astisen työsuhteen ajalta, koska työsuhde ei kestänyt vähintään vuotta. Jos taas työsuhde olisi alkanut 1.4.2021, työntekijä ansaitsee lomaa heti 2,5 pv/kk, kuitenkin edellyttäen, että työsuhteen kesto olisi vähintään 31.3.2022 saakka eli täyden vuoden verran.

Milloin vuosiloma pidetään?

Vuosiloman pitämisen ajankohta on määrätty laissa. Kesällä pidetään niitä vuosilomia, jotka on ansaittu edellisen lomanmääräytymiskauden, eli edeltävänä 1.4. – 31.3. välisenä ajanjaksona.

Kertyneistä vuosilomapäivistä on sijoitettava 24 päivää lomakaudelle, joka on 2.5. – 30.9. välisenä aikana. Yleensä tänä aikana vietettyä lomaa sanotaan kesälomaksi. Jos lomapäiviä on kertynyt enemmän kuin 24 päivää, ovat nämä päivät talvilomaa, joka on tarkoitus pitää 1.10. – 30.4. välisenä ajanjaksona. Talvilomaa alkaa kertymään vasta kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.

Vuosilomapäivät käytetään arkipäivisin, joten myös arkilauantait lasketaan lomapäiviksi. Ainoat poikkeukset ovat juhannusaatto ja pääsiäislauantai, jotka eivät kuluta lomapäiviä. Täydet lomaviikot kuluttavat siis 6 lomapäivää, eli 12 lomapäivää vastaa kahta täyttä, yhteensä 14 päivän kalenteriviikkoa ja täydet 24 lomapäivää vastaa neljää täyttä, yhteensä 28 päivän kalenteriviikkoa.

Vuosiloman ajankohtaa ei voi itse päättää, vaan työnantaja määrittelee työntekijöiden lomien ajankohdat. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus tarjota työntekijöille mahdollisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Vahvistus vuosiloman ajankohdaksi on tehtävä vähintään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tätä kuukauden ilmoitusaikaa ei ole työnantajan mahdollista noudattaa, on loman ajankohta ilmoitettava työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa ennen sen alkua.

Lähtökohtana vuosilomien suunnittelussa on että vuosiloman olisi tarkoitus alkaa työntekijän työpäivänä. Jos vuosiloma on tarkoitus pitää osissa, työntekijän tai työnantajan toiveesta, enintään kolmen lomapäivän pituiseen lomaan ei saa sisällyttää lauantaita, ellei työntekijä itse anna suostumusta tällaiselle järjestelylle.

Vuosilomasta on lain mukaan pidettävä vähintään 12 päivää yhtäjaksoisesti putkeen. Ylimenevien päivien osalta on mahdollista jakaa lomaa yhteisen sopimuksen mukaan eri mittaisiksi jaksoiksi. Mutta kuitenkin työnantaja esimerkiksi voi nähdä tuotannon varmistamisen kannalta tarpeelliseksi antaa työntekijöiden pitää loput lomastaan lyhyemmissä osissa. Myös järjestely, jossa työntekijä pitää lomastaan 12 arkipäivää ylittävät päivät vasta kesälomakauden päättymisen (30.9) jälkeen on mahdollista. Nämä lomapäivät on käytettävä vuoden kuluessa alkuperäisen kesälomakauden päättymisestä. Käytännössä siis työntekijä voi siirtää yli menevät lomapäivät talviloman tai seuraavan kesäloman lomapäiviksi

Kesäloman alkuperäinen tarkoitus kuitenkin on ollut pitää kaikki 24 kesälomapäivää yhtäjaksoisesti putkeen ja vasta viime vuosien aikana on yleistynyt pätkittäinen loman viettäminen nykyisen työkulttuurin sirpaloituessa kesälomarahan ja yleisen loman arvostuksen vähentymisen vuoksi niin työnantajien, kuin työntekijöiden puolelta.

Voiko kertyneen vuosiloman vaihtaa rahaksi?

Kertynyttä vuosilomaa ei normaalitilanteessa voi lain mukaan maksaa rahana. Vuosiloman tarkoituksena on mahdollistaa työntekijälle pidempi yhtäjaksoinen vapaa, jonka aikana on mahdollista levätä ja virkistyä ennen uudelleen töihin palaamista. Koska loma-ajalta maksetaan palkkaa, ei työntekijä jää kuitenkaan ansioitta loman aikana. Mikäli työntekijä tarvitsee kuitenkin ylimääräistä rahaa loman ajaksi, voi hän hakea esimerkiksi lainaa netistä. Kulutusluottojen yhdistäminen on toinen ratkaisu, jonka avulla työntekijä voi saada ylimääräistä rahaa lomansa ajaksi.

On olemassa kuitenkin muutamia poikkeustilanteita, joissa on mahdollista maksaa kertyneet lomapäivät rahana lomapäivien vapaana pitämisen sijaan.

Näitä poikkeustilanteita ovat:

• Työsuhteen päättyminen, esimerkiksi äkillisen irtisanomisen tai sanoutumisen johdosta, jonka vuoksi lomapäiviä ei ole mahdollista pitää. • Pitkittynyt työkyvyttömyys, jonka vuoksi vuosiloman antaminen ei ole mahdollista normaaleina lomapäivinä lomakautta seuraavan kalenterivuoden aikana. • Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta ja ajanjakso, jolloin lomapäivät viimeistään olisi pidettävä jäisivät tämän ajanjakson kanssa päällekkäin. • Työntekijälle on kertynyt säästövapaita ja työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi tai työntekijä joutuu lomautetuksi toistaiseksi.

Työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle vuosilomalain mukaan kaikki pitämättömät vuosilomat ja säästövapaat lomakorvauksena. Nämä maksetaan lomakorvauksena myös silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän jäädessä eläkkeelle.

Työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen sisällöstä riippuen joillain aloilla maksetaan lomakorvauksen lisäksi myös lomarahaa. Monilla toimialoilla myös lomaraha tulee maksettavaksi työsuhteen päättyessä. Esimerkiksi Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa on näin sovittu.

Vuosiloman siirtäminen

Vahvistettu vuosiloman ajankohta sitoo työnantajaa ja työntekijää molempia. Mikäli työnantaja siirtää työntekijän vuosilomaa painavien syiden, kuten esimerkiksi tuotantoon liittyvien pakottavien syiden takia, on työnantaja tällöin velvollinen korvaamaan loman siirtämisestä aiheutuneet vahingot. Tällaisessa tilanteessa syntynyt vahinko voi olla esimerkiksi jo varatun ja maksetun lentomatkan peruutuksesta syntyneet kustannukset.

Kuitenkin vuosilomaa voidaan työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella siirtää aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi ajankohdaksi. Huomioiden kuitenkin, että kesälomakaudella on kertyneistä lomapäivistä käytettävä vähintään 12 kappaletta ja siirtyvät lomapäivät on käytettävä viimeistään seuraavan vuoden kesälomakautena, esimerkiksi pidentäen seuraavan vuoden kesälomaa. Siirrettävät lomapäivät on myös mahdollista ajoittaa yhteisesti sopimalla talviloman aikana vietettäväksi, jolloin kesäloma on lyhyempi, mutta talviloma vastaavasti pidempi.

Vuosilomalaki ja työehtosopimukset

Vuosilomalaki toimii kaikkien työehtosopimuksissa sovittujen lomiin liittyvien asioiden pohjana. Vuosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Työehtosopimuksissa sovitut asiat rakentuvatkin lain päälle, lakien määrittäessä esimerkiksi minimitason kertyville lomapäiville. Laki ei suoraan määrää kaikkea, vaan antaa perustuksen ja puitteet, jonka päälle asiat neuvotellaan kunkin alan työehtosopimuksiin. Laissa olevat yksityiskohdat ovat pitkälti työntekijän suojaa varten, koska yleensä työntekijä on työnantajaa heikommassa asemassa.

Työehtosopimuksissa olevat sopimukset vuosilomista ja niihin liittyvistä yksityiskohdista ovat työnantajien ja ammattiliittojen neuvottelemia. Työnantajilla ja ammattiliitoilla onkin mahdollisuus sopia laissa määriteltyjä ehtoja paremmat ehdot työntekijöille. Jos työehtosopimusta ei käytetä kyseisessä yrityksessä, pätevät laissa määritellyt ehdot, ellei toisin ole sovittu. Kuitenkaan sopimalla ei voi tarjota työntekijöille laissa määriteltyjä ehtoja huonompia ehtoja.

Sairausloman vaikutukset vuosilomaan

Sairastuminen on harmi kenelle tahansa ja vielä ikävämpi on sairastua loman aikaan. Onneksi lainsäädäntö mahdollistaa loman siirtämistä tilanteissa, joissa työntekijä on sairastumisen takia työkyvytön juuri ennen lomaa tai lomalla ollessa. Kuinka ja millaisilla ehdoilla loman siirtäminen on mahdollista?

Sairastuminen loman alkaessa

Jos työntekijä sairastuu vuosiloman alkaessa tai on työkyvytön tapaturman, synnytyksen tai sairauden vuoksi, on lomaa siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää.

Loman tai loman osan siirtämiseen on työntekijällä oikeus myös silloin, jos on jo ennalta tiedossa, että työntekijä on joutumassa lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai vastaavaan terveydenhuollon hoitoon, jonka aikana, sekä toipumisaikana hän on työkyvytön. Esimerkiksi etukäteen tiedossa oleva leikkaushoito voi olla tällainen tilanne, jossa lomaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä.

Vuosiloman siirtoa varten työntekijän on siis pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtämistä ja työnantajalle on toimitettava selvitys työkyvyttömyydestä. Vaadittavan selvityksen muoto ja asiakirjat riippuvat alan työehtosopimuksesta, mutta käytännössä selvitys tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta. Työskenneltäessä esimerkiksi kaupan alalla tulee työntekijän yleensä toimittaa lääkärintodistus, jos hän sairastuu vuosilomansa aikana, ellei muista käytännöistä ole työnantajan kanssa sovittu.

Sairastuminen loman aikana

Työntekijän sairastuessa tai tullessa muuten työkyvyttömäksi vuosiloman tai sen osan aikana, on hänellä oikeus saada vuosilomaansa siirrettyä. Työntekijän lomaoikeuden ollessa enintään 4 viikkoa, siirtyvät sairasloman ajalle osuvat vuosilomapäivät kokonaisuudessaan. Jos lomaoikeutta on kertynyt työntekijälle enemmän kuin 24 päivän verran, jokainen tästä eteenpäin kertynyt lomapäivä lisää yhden omavastuupäivän kuudenteen omavastuupäivään asti.

Tarkoittaen siis, että jos työntekijällä on enintään 4 viikon mittainen vuosilomaoikeus, siirtää työkyvyttömyys vuosilomaa koko sairasloman verran. Vuosiloman ollessa pidempi, siirtyvät eteenpäin päivät, jotka ylittävät omavastuuajan. Lomapäivien aikana sairastaminen ja omavastuupäivät koskevat koko vuotta, eikä niiden tarvitse olla putkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäiset sairaslomapäivät loman aikana kannattaa aina ilmoittaa ja pyytää lääkärin todistus, koska kaikki omavastuupäivät lasketaan kertymään mukaan.

Työntekijän on tärkeää ilmoittaa sairastumisestaan välittömästi työnantajalle ja työnantajan näin vaatiessa toimittaa lääkärintodistus. Vuosiloma ei siis siirry, ellei sitä erikseen työnantajalta pyydä, joten ilmoitus sairastumisesta ja pyyntö loman siirtämisestä on tehtävä työnantajalle viiveettä.

Mahdollisuuksien mukaan siirrettävä loma on annettava pidettäväksi samalla lomakaudella, kuin alkuperäinen loma olisi pidetty. Tarkoittaen että siirretty kesäloma pitäisi antaa kesälomakaudella toukokuusta syyskuuhun ja talviloma huhtikuun loppuun mennessä, eli ennen seuraavan vuosilomakauden alkua. Tästä voidaan kuitenkin poiketa tarvittaessa työnantajan toimesta painavan syyn takia tai yhdessä sovitusti siirtää lomapäivät seuraavalle lomakaudelle. Yleensä työnantaja päättää uuden, siirretyn loman ajankohdan, joka pitää ilmoittaa työntekijälle viimeistään kahta viikkoa ennen sen alkamista. Ainakin osassa työpaikkoja nämä ovat neuvoteltavissa työnantajan kanssa ja esimerkiksi siirretyn loman ajankohta on yhdessä sovittavissa.

Työntekijän sairastuessa ulkomailla ollessa tulee hankkia lääkärintodistus, joka täyttää suomalaiset vaatimukset. Lääkärintodistuksessa on oltava tautiluokituksissa käytettävä ICD-koodi, sekä aika, jolloin työntekijä on työkyvytön eli käytännössä todistukselta vaaditaan vähintään samat tiedot, joita edellytetään myös Suomessa kirjoitetuilta sairaslomatodistuksilta. Todistus kannattaa pyytää englanninkielisenä, jos mahdollista. Se helpottaa kotimaassa asioiden hoitamista kotiinpaluun jälkeen. Jos lomamatkan jälkeen työnantaja edellyttää työntekijän käymistä osoittamallaan lääkärillä, kannattaa suostua työnantajan pyyntöön.

Vuosiloman kertyminen äitiyslomalla

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, sekä tilapäisen hoitovapaan ja perhesyistä johtuvan välttämättömän poissaolon lomapäivä kertyy myös. Vuosilomaa kerryttäväksi, työssäolon veroiseksi ajaksi lasketaan yhteensä noin kuusi kuukautta, eli 156 arkipäivää kutakin erillistä synnytystä tai adoptiota kohden. Vuosilomaa kerryttävää. Työssäolon veroista aikaa seurataan siis jokaista äitiyslomaa kohden erikseen, ei lomanmääräytymisvuosien mukaan.

Adoptiolapsen kohdalla äiti on oikeutettu vanhempainvapaaseen, eli ei äitiysvapaaseen. Vanhempainvapaa on vähintään 200 arkipäivän mittainen ja työssäoloajan kaltaista aikaa on tästä 156 arkipäivää.

Työntekijälle ei kuitenkaan kerry lomapäiviä vuosiloman ajalta. Hoitovapaa ei kuitenkaan katkaise työsuhdetta, joten hoitovapaa lasketaan silti työssäoloajaksi. Lomanmääräytymisvuonna pidetty hoitovapaa ei näin ollen vähennä lomapäivien määrää työssäolokuukausilta. Mikäli työsuhde on kestänyt yli vuoden, työntekijä ansaitsee siis edelleen 2,5 päivää lomaa kuukaudessa, vaikka hän olisi ollut osan vuodesta hoitovapaalla.

Vuosiloman pitäminen talvella ja kesällä

Talvilomakausi on 1. lokakuuta - 30. huhtikuuta välisenä aikana. Vuosilomasta 24 lomapäivää ylittävä osa on annettava lomana viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, eli 1. lokakuuta - 30. huhtikuuta välisenä aikana. Tätä osaa vietettävistä lomapäivistä kutsutaan usein ”Talvilomaksi”, koska se on tarkoitettu käytettäväksi talvikaudella. Talvilomaa alkaa kertymään työntekijöille, kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.

Talvilomaa koskevat samanlaiset säännöt ja lait, kuin kesälomaakin, jonka kausi ajoittuu 2.5 – 30.9. väliselle ajalle. Työnantajan on pyrittävä mahdollistamaan työntekijälle yhtäjaksoinen loma myös talvikaudella. Talvilomapäivät, loman ajalta maksettava palkka, sekä lomarahat kertyvät aivan samalla tavalla, kuin kesäloman yhteydessä. Käytännössä talvilomapäivät ovatkin kesälomapäiviä, jotka työntekijä on kerryttänyt 24 kesälomapäivän päälle ja ne ovat käytettävissä talvikaudella.

  • Kuka päättää vuosiloman ajankohdan?

    Vuosiloman ajankohdasta päättää työnantaja. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus antaa työntekijöiden esittää toiveita siitä, milloin he haluavat oman vuosilomansa pitää. Vuosiloma on vahvistettava työnantajan toimesta vähintään kuukautta ennen sen pitämistä.

  • Kuinka vuosiloman aikainen palkka määräytyy?

    Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa saman palkan myös loman ajalta, kuin normaalisti töissä ollessaan.

    Lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti kun:

    • Työntekijän tunnit ja palkka vaihtelevat (Esimerkiksi kaupan alalla).
    • Työntekijän työaika ja palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana.
    • Peruspalkan päällä on vaihtelevat provisiot
    • Työaika on alle 14 päivää kalenterikuukaudessa

    Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden päättyessä, on loma-ajan palkka 9% ja yli vuoden kestäneessä työsuhteessa 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetuista palkoista.

  • Kuinka vuosiloman pituus määräytyy?

    Vuosilomapäiviä kertyy työssäolon mukaan. Lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden työsuhteessa ollut työntekijä on oikeutettu 2 lomapäivään jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta. Yli vuoden työskennellyt työntekijä 2,5 lomapäivään.

    Alle 14 päivää, mutta yli 35 tuntia kalenterikuukaudessa työskentelevälle työntekijälle kertyy lomapäiviä lomanmääräytymiskuukausien mukaisesti.

    Vakituisesti työskentelevälle, alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa tekevälle työntekijälle muodostuu työsuhteen kestäessä oikeus saada kultakin työssäolo kuukaudelta 2 arkipäivän verran vapaata.

  • Voiko työnantaja pakottaa pitämään lomat?

    Kyllä. Työnantaja voi pakottaa työntekijää pitämään vuosilomansa. Kuitenkin työnantajan on kuultava työntekijää ennen päätöstä lomasta. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen loman ajankohdasta, on työnantajalla viimekädessä valta päättää, milloin työntekijän on pidettävä vuosilomansa.

  • Kuinka pitkä on täysimittainen kesäloma?

    Täysimittainen kesäloma on 24 kesälomapäivää. Kesälomapäivät ovat arkipäiviä, joten käytännössä silloin loma on vähintään 28 päivän, eli 4 viikon pituinen. Kuitenkin sopimuksen ja työpaikan tilanteen mukaan on mahdollista sopia työnantajan kanssa pidemmästä lomasta esimerkiksi muita kertyneitä vapaapäiviä hyödyntämällä.

  • Kuinka lomapalkka lasketaan?

    Kuukausipalkkalaisilla lomapalkka vastaa samaa ansiota, kuin mitä työntekijä ansaitsisi työssä ollessaan. Työajan ollessa yli 35 tuntia, mutta alle 14 päivää kuukaudessa tai työntekijöillä, joilla ansiot vaihtelevat, kuten esimerkiksi tunti- ja provisiopalkkaisilla työntekijöillä, joiden työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, lomapalkka on 9% lomakertymäkauden aikana maksetuista palkoista. Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa loma-ajan palkkaa kertyy 11,5% kertymäkauden aikana maksetuista palkoista.

Enemmän tässä kategoriassa

Katso kaikki
Zmarta laina
Talousvinkit Cyber Monday – tarjousjuhlat jatkuvat
Marraskuun lopulla amerikkalaiset viettävät kiitospäivää, ja sen jälkeen koko maailma viettää Black Fridayta. Mutta mikä ...
Zmarta laina
Talousvinkit Black Friday 2021 Tarjoukset – parhaat vinkit Mustan Perjantain ostoksiin
Black Friday -tarjouspäivä on jälleen rantautumassa Suomeen entistä isompana. Black Friday 2021:tä vietetään niin Suomes ...
Zmarta laina
Talousvinkit ASP-säästäminen – säästämällä kiinni ihan omaan kotiin
ASP-säästäminen tarjoaa edullisen mahdollisuuden päästä hankkimaan ensiasunto. Lyhenne ASP muodostuu sanasta asuntosääst ...