Pankkipalvelujen ja rahankäytön muutokset Suomessa

Finanssialan kehitys Suomen ensimmäisellä vuosisadalla

Markasta euroon ja pankinjohtajan pakeilta nettipankkiin. Itsenäisen Suomen historian aikana olemme kokeneet pankkipalvelualojen muutoksen tiskeiltä verkkopalveluihin, mutta myös suuren Euroopan yhteisvaluutan, euron, alkutaipaleen. Rahankäyttö on itsenäisessä Suomessa ollut vaihtelevaa: sodan aikaan rahaa oli niukasti, laman aikoina pihisteltiin, mutta myös kulutettu enemmän nousukausina, kuten 1980-luvulla. Kokosimme kirjoitukseen muutamia muutoksia suomalaisessa pankki- ja rahankäyttökulttuurissa itsenäisen Suomen taipaleelta.

Köyhyydestä yksilökulutuksen huipulle

Itsenäisyyden alkuvuosina vain harvalla suomalaisella meni hyvin. Arviolta 75% suomalaisista eli köyhyydessä ja suurin osa asui maaseudulla. Myöhemmin kaupungistumisen myötä kulutus ja rahankäyttötavat muuttuivat. Omavaraistaloudesta siirryttiin valmistuotteiden ostoon. Perhekokojen pienennyttyä kulutus muuttui yksilökohtaisemmaksi - voitiin siis ostaa henkilökohtaisiin tarpeisiin ja miettiä yksilökohtaisia valintoja ostotilanteissa.

Pankkien tarkoitus on elää asiakkaidensa mukana. 1950-luvulla monet pankit siirtyivät maalta kaupunkiin, suurten muuttoliikkeiden aikaansaannoksena. Lainojen myöntäminen kasvoi, sillä jälleenrakennuksen aika oli Suomessa suurta sodan jälkeen. 1980-luvulla pankkien toiminta vapautettiin ja lainanantojärjestelmä muuttui vapaammaksi. Suomalaiset ottivat entistä enemmän lainaa, joka osittain johti 1990-luvun alun lamaan.

Pankkipalvelut muutoksen keskipisteessä

Vuonna 1917 Suomen pankki hallitsi alaa yli kymmenellä haarakonttorilla, sata vuotta myöhemmin toimivia pankkeja on Suomessa satoja. Säästöpankit ovat vanhimpia suomalaisia pankkimuotoja ja nimensä mukaan niiden tarkoitus oli opettaa asiakkailleen säästäväisyyttä. Osuuspankki sen sijaan toimi osuuskassana ja sai myöntää luottoja yksilöiden lisäksi myös organisaatioille.

Asiointi pankissa on muuttunut roimasti viimeisen sadan vuoden aikana. Pankkien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, sekä asiointitapamallit ovat muutoksen alla. Sata vuotta sitten pankkivirkailijat palvelivat asiakkaita kaikissa raha-asioissa palkoista, laskujen maksamiseen ja käteisnostoihin. Virtuaalisuus ja automaatio tulivat avuksi, kun pankkiautomaatit tulivat Suomeen 1970-luvun alussa. Pankkiautomaatit palvelivat asiakkaita, jotka olivat ostaneet oman pankkinsa pankkikortin ja tunnusluvun. Aluksi Suomessa palveli seitsemän pankkiautomaattia, joista sai nostaa käteistä. Myöhemmin pankkiautomaatteihin tuli myös ”online” –toiminto, jonka ansiosta pystyi tarkistamaan myös oman tilinsä saldotilanteen.

Luottokorttien käyttö Suomessa yleistyi jo 1960-luvulla. Aluksi kaupat myönsivät omia luottokorttejaan, joilla ostaa oman kaupan tuotteita ”luotolle”. Luottokorttiyhtiöt ja pankit sen sijaan ottivat käyttöön maksukortteja 1980-luvun alussa. Nämä kortit olivat maksuaikakortteja, joihin luotto-ominaisuus lisättiin 2000-luvulla. Luottokortit toivat suomalaiseen rahankäyttömalliin ensimmäistä kertaa suoran yhteyden ulkomaailmaan – ei enää valuuttaa, jota tarvitsee vaihtaa ulkomaille mentäessä. Luottokortit olivat myös osoitus muuttuvasta ja kansainvälistyvästä Suomesta.

Lainaaminen helpottuu

2000-luvulla elettiin Suomen suurinta vaurastumisen aikaa. Rahankäyttö yleistyi yksilötasolle ja 1990-luvun laman jättämä niukkuuden aikakausi tuntui olevan ohitse. Internetin yleistyminen toi tietenkin mukanaan pankkipalveluiden muutoksen sähköiseksi ja toi pankkiasiakkaille palvelut lähietäisyydelle.

Verkkopalveluiden laajentumisen myötä pankit ovat vähentäneet palveluhenkilökuntaansa. Tänä päivänä voi valita verkkopankkineuvottelun suoraan kotikoneelle, kun taas sata vuotta sitten pankissa asioitiin pyhävaatteet yllä. Nykyään voi saada lainan keskustelematta yhdenkään pankkivirkailijan kanssa, kun taas ennen lainan saamisessa oli tärkeä tuntea pankinjohtaja. Myös lainojen luonne on muuttunut Suomessa 2000-luvulla. Lainoja voidaan myöntää erilaisiin tarpeisiin ja niiden suuruudet ovat muuttuneet. Pienlainat ovat yleistyneet viimeisen 15 vuoden aikana, ja niiden myöntäjiä on Suomessa useita.

Mikä on pankkipalveluiden ja rahankäytön tulevaisuus?

Miltä näyttää rahankäytön ja pankkiasioinnin tulevaisuus Suomessa? Elämme mobiiliaikakaudella, eli jouhevat applikaatiot ovat rahankäytön A ja O. Verkko-ostaminen kasvattaa asemaansa edelleen ja kivajalkaliikkeistä ostaminen vähenee. Toimivat lähimaksukortit, mobiilimaksaminen ja –ostaminen, kuten ApplePay ja MobilePay, vähentävät entuudestaan käytettävän käteisen määrää rahaliikenteestä. Painetulle ja valtiosidonnaiselle rahalle löytyy myös vaihtoehto – Bitcoin. Bitcoinit ovat bittirahaa, jota ei esimerkiksi pysty väärentämään ja ne ovat arvoltaan samoja ympäri maailman. Bitcoinista povataankin tulevaisuuden valuuttaa sen globaaliuden vuoksi.

Miten sitten kuluttamisen laita? Taloustieteilijät ovat lupailleet, että suomalaiset vaurastuvat entuudestaan, joten rahankäytön suunta saattaa muuttua vapautuneemmaksi. Suomen seuraavasta sadasta vuodesta odotetaan kansainvälisiä, vauraita ja uudistuksellisia.

Tiedätkö miten lainankilpailutus tapahtuu? Tutustu kilpailuttamiseen!

Mietityttääkö eläkesäästäminen? Tutustu artikkeliimme!

Haluaisitko säästää lapsillesi pienen pesämunan? Tutustu säästämisvinkkeihimme!