Asuntolainan korko

Valtaosa suomalaisista asuu omistusasunnossa.  Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 omistusasunnoissa asuvia oli 3,7 miljoonaa, joka on 69 prosenttia koko asuntoväestöstä.

Suurin osa, 66 prosenttia, ensiasunnon ostajista asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Ensiasunto hankitaan keskimäärin vuoden vanhempana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2018 ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,8 vuotta.

Oma asunto ostetaan yleensä pankkilainalla, joka halutaan saada mahdollisimman edullisesti. Asuntolainan edullisuuteen vaikuttavat puolestaan sen korko ja kulut.

Mikä vaikuttaa lainan korkoon?

Asuntolainan korko määritellään hakijakohtaisesti. Se muodostuu asiakkaan valitsemasta viitekorosta ja asiakaskohtaisesta marginaalista.

Marginaaliin vaikuttavat muun muassa lainan vakuudet, sekä lainanottajan maksukyky ja muu asiakkuus. Mitä riskittömämmäksi sijoitukseksi pankki sinut ja lainasi näkee, sitä paremmilla ehdoilla saat lainaa.

Mikäli haaveissasi on muutaman kymmenen tuhannen euron arvoinen vapaa-ajan asunto, voit hankkia sen myös vakuudettomalla lainalla. Zmartan kautta hakea vakuudetonta mökkilainaa aina 60 000 euroon saakka.

Tekemällä maksuttoman lainavertailun voit arvioida eri korkotasojen vaikutusta vakuudettoman lainasi kuluihin.

Keskimääräinen asuntolainan korko

Suurin osa suomalaisten uusista asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euribor-viitekorkoon eli vuoden euriboriin. Tällöin asuntolainan korko muodostuu euriborista ja pankin veloittamasta asiakaskohtaisesta marginaalista. Marginaali on se osa korosta, jolla pankki tekee voittoa.

12 kuukauden euribor oli helmi-maaliskuun taitteessa 2023 noin 3,70 prosentissa. Vuoden euribor nousi viime huhtikuun aikana plussan puolelle ensimmäistä kertaa helmikuun 2016 jälkeen. Sen jälkeen nousu on ollut nopeaa. Kolmen prosentin raja puhkesi hieman ennen joulua.

20 vuodelle otetun 100 000 euron lainan kuukausilyhennys on nykyisellä 3,72 prosentin korolla 591 euroa. Mikäli korko nousisi 5 prosenttiin, lyhennys kasvaisi 661 euroon.

Asuntolainojen korkojen nousu

Korkojen nousu voi nostaa lainanlyhennystä jopa useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Nousu riippuu viitekorosta, jäljellä olevan lainan määrästä ja laina-ajasta. Osoitteessa korkotutka.fi olevalla lainalaskurilla voit tarkistaa, miten korkojen nousu vaikuttaa omaan asuntolainaasi.

Monilla suomalaisilla asuntolainan korko nousee neljään prosenttiin ja sen yli vuoden 2023 aikana. Jos otat 12 kuukauden euriboriin sidotun asuntolainan maaliskuun 2023 alussa, sen korko koostuu ensimmäisen 12 kuukauden ajan noin 3,70 prosenttiin nousseesta viitekorosta sekä marginaalista.

Korkojen nousuun voi varautua liittämällä asuntolainaan korkosuojauksen. Korkosuojaus on pankkilainoihin tarjottava maksullinen lisäpalvelu. Sitä käytetään yleisesti asuntolainojen koron suojaukseen. Korkosuojauksella varustetulla lainalla on maksimikorko, joka ei ylity, vaikka yleinen viitekorko nousisi sitä korkeammaksi.

Halutessasi voit varautua korkojen nousuun myös suojaamalla asuntolainasi kiinteällä korolla. Se tarkoittaa sitä, että asuntolainan korko pysyy samana koko sovitun kiinteän korkojakson ajan, jolloin tiedät lainasi tarkan kuukausierän pitkälle tulevaisuuteen. Kiinteän koron saa yleensä neuvoteltua sekä uuteen että olemassa olevaan asuntolainaan.

Asuntolainan korkojen verovähennys

Voit vähentää verotuksessa osan vakituisen asunnon peruskorjausta varten otetun lainan koroista samoin kuin vakituisen asunnon hankintaa varten otetun lainan korot. Vuonna 2022 voit vähentää 5 prosenttia koroista. Vuonna 2023 asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan.