Työttömyyskassat vertailussa

Maksettavan työttömyysetuuden suuruuteen ei vaikuta se, minkä kassan jäsen olet – kunhan vain olet jonkin jäsen. Jäsenmaksun suuruudella ei ole siis vaikutusta maksettavaan etuuteen työttömäksi tai lomautetuksi jäädessäsi. Olipa mielestäsi parempi vaihtoehto sitten liiton jäsenyys ja sen työttömyyskassa tai kaikille avoin kassa, älä missään nimessä jättäydy kokonaan kassojen ulkopuolelle. Mutta mitä vaihtoehtoja on tarjolla?

Turvaa liiton kautta

Perinteisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on päästy ammattiliiton jäsenyyden kautta. Suomessa palkansaajat ovat edelleen hyvin järjestäytyneitä ja ay-liikkeen jäsenyys on suosiossaan, vaikkakin esimerkiksi pelkän työttömyyskassapalvelun tarjoavan YTK:n jäsenyys onkin noussut merkittäväksi vaihtoehdoksi. Nykyisin noin 70 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoon, noin 20 % pelkkään työttömyyskassaan. Tämä suhde on ollut koko 2000-luvun suhteellisen muuttumaton.

Ammattiliittoon liittymällä ja sen jäsenmaksua maksamalla päästään tavallisesti liiton oman työttömyyskassan turvan piiriin. Sen ohella ammattiliiton jäsenyyden voidaan nähdä työntekijöiden korkean järjestäytymisasteen kautta tuovan kollektiivista neuvotteluvoimaa. Ammattiliittoon kuuluminen on monen palkansaajan mielestä itseisarvo, joka osaltaan auttaa saavuttamaan ammattiryhmän yhteisiä tavoitteita ja pitämään jo saavutettuja etuja yllä – näitä ovat esimerkiksi vuosilomat ja ylityölisät.

Ammattiliitot tarjoavat tavallisesti jäsenilleen myös muita etuja kuin työttömyyskassan jäsenyyden ja kollektiivisen neuvotteluedun. Yksi tärkeimmistä eduista on neuvonta- ja lakiapu. Liittojen asiantuntijat tarjoavat apua esimerkiksi työsopimukseen ja palkkaan liittyvissä kysymyksissä, ja jos työnantajan kanssa kehittyy oikeuteen asti etenevä kiista, liitoilta useimmiten saa myös juridista apua. Lisäksi liitoilla ja paikallisilla ammattiosastoilla voi olla jäsenilleen erilaista voimakkaasti subventoitua harrastus- ja koulutustoimintaa ynnä muita jäsenetuja.

Liittojen jäsenmaksut vaihtelevat hieman, mutta ovat tavallisesti noin 1,5 % bruttopalkasta – esimerkiksi AKT:llä 1,6 %, JHL:llä 1,38 % ja Rakennusliitolla 1,49 %. Kannattaa huomioida, että ay-jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Voidaankin karkeasti yleistää, että noin 400 euron vuotuisesta ay-jäsenmaksusta jää verovähennyksen jälkeen nettomaksuksi selkeästi alle 300 euroa. Lopulliseen vähennyksen suuruuteen vaikuttavat vuosiansiot, kotikunta ja jäsenmaksun suuruus.

Tavallisesti liitot ilmoittavat jäsenen automaattisesti verottajalle, joten verovähennykset ovat mukana jo palkansaajan saamassa ensimmäisessä veroehdotuksesta – niitä ei tarvitse tällöin erikseen ilmoittaa verottajalle. Veroehdotus on toki hyvä tältäkin osin tarkistaa. Lisäksi työnantajan voi valtuuttaa perimään jäsenmaksun suoraan palkasta, eli jäsenmaksujen kanssa ei tarvitse välttämättä säätää sen enempää.

Kaikille avoimet työttömyyskassat

Suomessa toimii muutamia avoimia työttömyyskassoja, jotka eivät edellytä ay-jäsenyyttä. Näistä tunnetuin on YTK eli Yleinen työttömyyskassa. Myös ”Loimaan kassana” tunnettu YTK on toiminut 1990-luvun alusta alkaen. YTK:n jäsenenä on jo yli 470 000 suomalaista.

YTK:n jäsenmaksu pelkästä kassajäsenyydestä on 92 euroa vuodessa, lisäetuja tuovan YTK-yhdistyksen jäsenyys tähän päälle kustantaa 18 euroa vuodessa lisää. Yhdistyksen jäsenyyden etuja ovat muun muassa oikeusturvavakuutus, työsuhdeneuvonta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus.

Toinen merkittävä tekijä kassojen ”markkinoilla” on vuonna 1979 JATKK, jolla on 55 000 jäsentä – näistä suurin osa liittojen kautta. JATKK hyväksyy kuitenkin myös liittoihin kuulumattomia yksilöjäseniä, olipa näiden työnantaja mikä tahansa. JATKK:n jäsenyys maksaa 72 euroa vuodessa.

Ilman liiton jäsenyyttä voi liittyä myös KOKO-kassaan (Korkeasti koulutettujen kassa, entinen IAET), joka tosin ei ole kaikille avoin. Kassaan voivat liittyä ylemmät toimihenkilöt, esimiehet, asiantuntijat tai tietyn koulutuksen suorittaneet henkilöt – jäsenyyteen oikeuttavien koulutusten kirjo on tosin melko laaja, joten jos kassan jäsenyys kiinnostaa, kannattaa tarkistaa oman koulutuksen soveltuvuus. KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 euroa vuodessa.

Lisäksi on koko joukko vain yhdelle ammattiryhmälle tarkoitettuja kassoja, joiden jäsenmaksut vaihtelevat suuresti. Käytännössä maksu on sitä pienempi, mitä pienempi on työttömyyden uhka – esimerkiksi tästä syystä Lääkärien työttömyyskassan jäsenmaksu on vain parikymppiä vuodessa.

Yrittäjän työttömyyskassa

Sekä YTK että JATKK ovat palkansaajien kassoja, eli yrittäjäjäseniä niihin ei hyväksytä. Tämä koskee myös laskutuspalveluiden kautta työskenteleviä niin sanottuja pien- tai kevytyrittäjiä. Yrittäjille työttömyysturvaa tarjoaa heidän oma kassansa, Yrittäjäkassa (entinen SYT).

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on riippuvainen yrittäjän työttömyysvakuutuksen tasosta, josta se on noin 1,4–2,6 %. Ansiopäivärahaan on oikeutettu Yrittäjäkassan jäsen, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukautta ja joka täyttää työssäoloehdon.