Työttömyyskassa - kannattaako jäsenyys?
Valitettavan moni havahtuu työttömyyskassan jäsenyyden tarpeellisuuteen vasta jäätyään työttömäksi. Työttömyyden alettua on kuitenkin myöhäistä liittyä kassan jäseneksi päästäkseen kiinni ansiosidonnaiseen päivärahaan: tavallisesti palkansaajan tulee olla ollut kassan jäsen vähintään 26 viikkoa ennen työttömyyden alkua saadakseen ansiosidonnaista.
Mikä on työttömyyskassa?
Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella yhteisö, jonka tehtävä on järjestää ansiosidonnainen päiväraha jäsenilleen. Muuta työttömyyskassa ei saa tehdä.
Maksettavan työttömyysetuuden suuruuteen ei vaikuta se, minkä kassan jäsen olet. Myöskään jäsenmaksun suuruudella ei ole vaikutusta maksettavaan etuuteen työttömäksi tai lomautetuksi jäädessäsi.
Olipa vaihtoehtosi ammattiliiton jäsenyys ja sen työttömyyskassa tai kaikille avoin kassa, älä missään nimessä jättäydy kokonaan työttömyyskassojen ulkopuolelle!
Mitä eroa on työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenyydellä?
Perinteisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on päästy ammattiliiton jäsenyyden kautta. Suomessa palkansaajat ovat edelleen hyvin järjestäytyneitä ja ay-liikkeen jäsenyys on suosiossaan, vaikkakin esimerkiksi pelkän työttömyyskassapalvelun tarjoavan YTK:n jäsenyys onkin noussut merkittäväksi vaihtoehdoksi.
Nykyisin noin 70 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoon, noin 20 % pelkkään työttömyyskassaan.
Ammattiliittoon liittymällä ja sen jäsenmaksua maksamalla päästään tavallisesti liiton oman työttömyyskassan turvan piiriin. Sen ohella ammattiliiton jäsenyyden voidaan nähdä työntekijöiden korkean järjestäytymisasteen kautta tuovan kollektiivista neuvotteluvoimaa.
Ammattiliittoon kuuluminen on monen palkansaajan mielestä itseisarvo, joka osaltaan auttaa saavuttamaan ammattiryhmän yhteisiä tavoitteita ja pitämään jo saavutettuja etuja yllä – näitä ovat esimerkiksi vuosilomat ja ylityölisät.
Ammattiliitot tarjoavat tavallisesti jäsenilleen myös muita etuja.
Yksi tärkeimmistä eduista on neuvonta- ja lakiapu esimerkiksi työsopimukseen ja palkkaan liittyvissä kysymyksissä.
Jos työnantajan kanssa kehittyy oikeuteen asti etenevä kiista, liitoilta useimmiten saa myös juridista apua.
Lisäksi liitoilla ja paikallisilla ammattiosastoilla voi olla jäsenilleen harrastus- ja koulutustoimintaa sekä muita jäsenetuja.
Avoin työttömyyskassa
Suomessa toimii muutamia avoimia työttömyyskassoja, jotka eivät edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Näistä tunnetuin on YTK eli Yleinen työttömyyskassa. Myös ”Loimaan kassana” tunnettu YTK on toiminut 1990-luvun alusta alkaen. YTK:n jäsenenä on jo yli 500 000 suomalaista.
YTK:n jäsenmaksu pelkästä kassajäsenyydestä on 49,09 euroa vuodessa. Lisäetuja tuovan YTK:n Työelämä Ry:n jäsenyys kustantaa sen lisäksi 24 euroa. Yhdistyksen jäsenyyden etuja ovat muun muassa oikeusturvavakuutus, työsuhdeneuvonta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus.
Toinen merkittävä tekijä kassojen markkinoilla on Työttömyyskassa Aaria, johon Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa JYTK, Työttömyyskassa Statia ja JATTK-työttömyyskassa yhdistyivät 1.1.2021. Vuonna 2023 Työttömyyskassa Aarian jäsenmaksu on 7 euroa kuukaudessa eli 84 euroa koko vuodelta.
Ammattiryhmien työttömyyskassat
Suomessa toimii mittava joukko erilaisten ammattiryhmien omia työttömyyskassoja, jotka eivät edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Niiden jäsenmaksut vaihtelevat suuresti. Käytännössä maksu on sitä pienempi, mitä pienempi on työttömyyden uhka – esimerkiksi tästä syystä Lääkärien työttömyyskassan jäsenmaksu on vain parikymppiä vuodessa.
Ammattiryhmien kassoja ovat mm.
Opetus- ja tiede työttömyyskassa
Tunnettiin aiemmin nimellä Opettajien Työttömyyskassa. On nykyisin paitsi opettajien ja koulutusalan ammattilaisten myös mm. tutkijoiden, psykologien ja muiden korkeakoulutettujen työttömyyskassa. Vuonna 2023 Opetus ja tiede -työttömyyskassan jäsenmaksu on 5 euroa kuukaudessa (60 €/v). Jäsenmaksumme on kaikille jäsenille sama.
Palvelualojen työttömyyskassa
Työttömyyskassan jäsenyys sisältyy Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsenyyteen. Vuonna 2023 pelkän kassan jäsenmaksu on 84 euroa.
Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa
Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa tekee paljon yhteistyötä Tehy ry:n kanssa, mutta on silti täysin itsenäinen yhteisö. Kassan jäsenmaksu on 42 euroa vuodessa (3,50 euroa kuukaudessa)
Kuljetusalan työttömyyskassa
Kuljetusalan Työttömyyskassa sulautui Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan 1.1.2023. A-kassan jäsenmaksu sisältyy usean ammattiliiton jäsenmaksuun. Jos on pelkästään A-kassan jäsen, jäsenmaksu on 8 euroa kuukaudessa tai 96 euroa vuodessa.
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa ja Avoin työttömyyskassa A-kassa ovat sopineet sulautumisesta Avoin työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024 lukien. A-kassan jäsenmaksu on 8 euroa kuukaudessa tai 96 euroa vuodessa.
Rakennusalan työttömyyskassa
Myös rakennusalan ja teollisuuden työttömyyskassat ovat nykyisin osa A-kassaa. Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on yli 200 000 jäsenellään Suomen suurimpia työttömyyskassoja.
Yrittäjän työttömyyskassa
Sekä YTK että Aaria ovat palkansaajien kassoja, eli yrittäjäjäseniä niihin ei hyväksytä. Tämä koskee myös laskutuspalveluiden kautta työskenteleviä niin sanottuja pien- tai kevytyrittäjiä. Yrittäjille työttömyysturvaa tarjoaa heidän oma kassansa, Yrittäjäkassa (entinen SYT).
Yrittäjäkassan jäsenmaksu on riippuvainen yrittäjän työttömyysvakuutuksen tasosta, josta se on noin 1,4–2,6 %. Ansiopäivärahaan on oikeutettu Yrittäjäkassan jäsen, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukautta ja joka täyttää työssäoloehdon.
Paras työttömyyskassa
Paras työttömyyskassa on se, joka sopii budjettiisi, ja josta saat nopeasti taloudellista turvaa silloin kuin sitä tarvitset. Kassojen perusmaksuissa ei ole valtavan suuria eroa, sillä sekä avointen että eri ammattiryhmien työttömyyskassojen vuosimaksut ovat alle 100 euroa vuodessa.
Osa kassoista tarjoaa perushintaan myös muita työsuhteessa tarpeellisia neuvonta- ja tukipalveluita. Mikäli ne ovat tarpeen, kannattaa myös kassoja vertailla keskenään.
