Bruttopalkka – näin se lasketaan
Ensimmäistä työsopimusta tekevä nuori ei välttämättä ole perillä palkkaan ja sen maksuun liittyvistä termeistä. Tässä artikkelissa kerromme, mitä eroa on brutto- ja nettopalkoilla ja millä tavoilla ne voi laskea kuukausi- ja tuntipalkoista.
Mikä on bruttopalkka?
Bruttopalkka on palkkasumma, josta ei ole vielä vähennetty työntekijän pidätyksiä eli palkasta maksettavia veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Jos esimerkiksi työhaastattelussa kysytään palkkatoivetta, se tarkoittaa aina työsopimukseen kirjattavaa bruttosummaa.
Bruttopalkka kannattaakin aina pyrkiä neuvottelemaan mahdollisimman korkeaksi, jotta nettopalkka eli lakisääteisten vähennysten jälkeen tilille maksettava rahamäärä riittää kattamaan elämisen kulut.
Näin lasket bruttopalkan
Mikäli teet työtä kiinteällä kuukausipalkalla, bruttopalkkaa ei tarvitse sen kummemmin laskea, koska se käy ilmi työsopimuksestasi.
Jos sen sijaan haluat selvittää, paljonko vuosiansiosi tekevät bruttona, saat sen selville kertomalla kuukausipalkkasi luvulla 12,5. Esimerkiksi 3000 euron kiinteästä kuukausipalkasta vuosibruttotulot ovat: 3000 euroa * 12,5 = 37 500 euroa.
Bruttopalkkalaskuri nettopalkasta
Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet vain nettopalkasta, bruttopalkan selvittämiseen voi käyttää Verohallinnon bruttopalkkalaskuria.
Se on tarkoitettu avuksi tilanteisiin, joissa vain työntekijän nettopalkka on tiedossa ja työnantaja maksaa työntekijälle sovitun suuruisen nettopalkan. Sen lisäksi ulkomainen työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän henkilökohtaiset tuloverot, eikä peri niitä työntekijältä.
Bruttopalkka tuntipalkasta
Kuukausittaisen bruttopalkan voi laskea myös tuntipalkasta. Jokaisessa työehtosopimuksessa on mainittu tähän kerroin. Esimerkiksi kuntatyönantajien työehtosopimuksessa kerroin on 163.
Kuukausipalkka saadaan selville kertomalla tuntimäärä (163) tuntipalkalla (esimerkiksi 12,27 euroa). Tällöin kuukausipalkaksi saadaan 2000,01 euroa.
Miksi bruttopalkka on tärkeä tietää?
Brutto- ja nettopalkka, iltalisät, lomakorvaukset... Palkka voi muodostua monista eri tekijöistä ja siksi jokaisen palkkatyössä olevan tulisikin tietää, mistä palkka muodostuu ja tarkistaa palkkalaskelmansa joka kuukausi.
Virheitä sattuu silloin tällöin kaikille ja sellainen voi hyvin tapahtua myös palkanlaskennassa. Jotta saat tilillesi oikean suuruisen korvauksen tekemästäsi työstä, tiedä, mistä palkkasi muodostuu ja katso, että se on maksettu oikein.
Verottaja tietää vuosiansiosi
Jos mietit, mistä saisit helpoimmin tarkistettua vuositulosi, voit hakea ja katsella omia tulotietojasi kirjautumalla tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun.
Näet tulorekisteristä kaikki 1.1.2019 jälkeen sinulle maksetut palkat, palkkiot, luontoisedut ja muut ansiotulot kuten kustannusten korvaukset sekä 1.1.2021 jälkeen maksetut eläkkeet ja etuudet. Maksajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.
Palkkatietoilmoitus sisältää:
palkanmaksukauden ja maksupäivän
tietoja maksajasta
tietoja sinusta tulonsaajana
maksajan ilmoittamat maksetut suoritukset: esimerkiksi palkat, luontoisedut ja päivärahat
ammattiluokan ja vakuuttamiseen liittyvät tiedot.
Palkankorotuksen vaikutus nettotuloihin
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Tilastokeskuksen mukaan palkka- ja palkkiotulojen keskimediaaniansio vuoden 2022 kesäkuussa oli 3444 euroa.
Jos mediaanituloinen henkilö saa 100 euron palkankorotuksen, hänelle voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen siitä nettona käteen vain alle puolet käteen ja parhaimmillaankin 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa 100 euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.
Keskuskauppakamarin verokiilalaskurilla voit selvittää, paljonko mahdollinen ensi vuoden palkankorostus nostaisi nettopalkkaasi.
Kuinka palkankorotus lasketaan?
Palkankorotukset ovat tärkeä osa työehtosopimusneuvotteluita. Vaihtoehtoina ovat yleensä joko yleiskorotus ja/tai paikallisesti jaettavat erät. Viime vuosina monilla aloilla on sovittu niin sanotusta perälaudasta. Se määrittelee tason ja tavan, jota noudatetaan, ellei sopimusta korotuksista saada tehtyä paikallistasolla.
1.5.2024 alkaen työntekijöiden peruspalkkoja korotetaan 3,1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
Esimerkki:
Uusi palkka lasketaan kertomalla vanha palkka, esimerkiksi 3700 euroa kuukaudessa, 3,1 prosentilla.
Laskukaava on: 3700 * 0,031 = 114,70 euroa. Uusi palkka yleiskorotuksen jälkeen on 3814,70 euroa
Jos työantaja ei ole työehtosopimukseen sidottu, velvollisuutta maksaa yleiskorotuksia ei yleensä ole. Työnantaja voi kuitenkin maksaa yleiskorotuksen, vaikka mikään työehtosopimus ei työnantajaa sitoisikaan.
