*Esimerkkikorko: Luoton ollessa 15 000 €, 6 v. laina-ajalla, on kuukausierä 270 € / 72 kk ajan. Tällöin luoton kokonaiskulut on 19 468 €, nimelliskorko 9 % ja todellinen vuosikorko 9,38 % (sis. 0 € laskutuslisän ja avausmaksun 0 €). Luotonmyöntäjien lainasummat vaihtelee 1 000-60 000 €, nimelliskorko 4,41–20 % (todellinen vuosikorko 4,5-38 %) ja laina-aika 1–15 v. välillä.
Luotonmyöntäjät käsittelevät kaikki hakemukset automaattisesti varmistaakseen nopeat ja vastuulliset luottopäätökset.
Verohallinnon kerran vuodessa julkaistavat verotiedot saavat monet suomalaiset hieraisemaan silmiään ja vilkaisemaan samalla omaa palkkalaskelmaansa. Suurimmalla osalla tulot ovat kaukana satojatuhansia ansaitsevista äyrikuninkaista.
Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2021 tilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 314 euroa kuukaudessa. Miehillä kokonaisansioiden mediaani oli 3 663 euroa ja naisilla 3 034 euroa kuukaudessa. Parhaiten palkattuun kymmenykseen kuuluvat ansaitsivat vähintään 5 571 euroa kuukaudessa ja matalapalkkaisimman kymmenyksen ansiot olivat alle 2 302 euroa.
Miten kuukausituloista lasketaan vuosiansio? Annamme siitä seuraavaksi muutamia esimerkkejä.
Mikäli saat säännöllistä kuukausipalkkaa, vuosiansion laskeminen on melko yksinkertaista. Palkansaajan vuositulo ja siihen perustuva vuotuinen verontarve lasketaan kertomalla kuukausipalkka 12,5:llä (12 kk:n palkka + 0,5 kk:n palkkaa vastaava lomaraha)
Esimerkki:
Jukka ansaitsee 3000 euroa kuukaudessa. Hänen vuositulonsa ovat 12 *3000 euroa + lomakorvaus 1500 euroa = 37 500 euroa.
Jos tiedetään vain tuntipalkka, pitää ensin laskea kuukausipalkka. Jokaisessa työehtosopimuksessa on kerrottu tähän kerroin. Esimerkiksi kuntatyönantajien työehtosopimuksessa kerroin on 163.
Kuukausipalkka saadaan selville kertomalla tuntimäärä (163) tuntipalkalla (esimerkiksi 12,27 euroa). Tällöin kuukausipalkaksi saadaan 2000,01 euroa. Henkilön vuosipalkka on tällöin noin 25 000 euroa ilman ylitöitä ja lisiä.
12 * 2000 euroa = 24 000 euroa + 50 % loma-ajan palkasta (1000 euroa) = 25 000 euroa
Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että veroja maksetaan sen perusteella, kuinka paljon kertyy tuloja. Veroprosentin suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana.
Verohallinto arvioi tuoreessa tiedotteessa, että noin 886 000 henkilöllä on verokortillaan liian pieni veroprosentti. Jos tulot ylittävät verokortin tulorajan, loppuvuonna tuloja verotetaan perusveroprosenttia korkeammalla lisäprosentilla.
Lisäprosentti tarkoittaa sitä, että palkansaajalle jää kuukaudessa palkasta vähemmän käteen, selittää Verohallinnon menettelypäällikkö Päivi Ylitalo.
"Verokortille on merkitty arvio koko vuoden tuloista. Jos henkilö tienaakin enemmän kuin tulorajaksi on arvioitu, yli menevä osuus verotetaan lisäprosentilla, joka on korkeintaan 60 prosenttia. Ero perusprosenttiin voi siis olla merkittävä", Ylitalo sanoo.
Verohallinto kehottaa palkansaajia tarkistamaan verokortin tulorajan ja tekemään loppuvuodelle uuden verokortin todellisten tulojen mukaan, jos tuloraja näyttää olevan liian matala tai korkea. Uusi verokortti kannattaa tehdä OmaVerossa.
Ansiotulot verotetaan valtionverotuksessa progressiivisen asteikon (alla) mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa myös veroprosenttisi nousee. Lisäksi veroprosentti riippuu muun muassa iästä, asuinpaikkakunnasta, mahdollisten lasten määrästä ja siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei.
Verotettava ansiotulo | Vero alarajan kohdalla | Vero alarajan ylittävästä osuudesta |
---|---|---|
0 -19 900 | 0,0 | 12,64 |
19 900 - 29 700 | 2 515,36 | 19,00 |
29 700 - 49 000 | 4 377,36 | 30,25 |
49 000 - 85 800 | 10 215, 61 | 34,00 |
85 800 - | 22 727, 61 | 44,00 |
Lähde: Vero.fi
Nettopalkka eli palkkapäivänä tilille kilahtava rahasumma saadaan, kun työsopimukseesi kirjatusta bruttopalkasta vähennetään verot sekä muut lakisääteiset maksut, kuten palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän eläkemaksu. Vuonna 2023 työttömyysvakuutusmaksu on 1,4 prosenttia ja työeläkemaksu 7,15 prosenttia.
53–62-vuotiailla henkilöillä työeläkemaksu on 8,65 prosenttia. Maksut määräytyvät bruttopalkan perusteella, eivätkä sisälly verokortin ennakonpidätysprosenttiin. Maksut ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa.
Veronmaksajien keskusliitto on laskenut havainnollistavat esimerkit eri tuloisille palkansaajille. Jos työntekijän bruttopalkka on esimerkiksi 3 500 euroa kuussa, se maksaa työnantajalle noin 4 253 euroa ja työntekijä taas saa tililleen nettopalkkana noin 2 481 euroa.
Eri tuloisten työntekijöiden palkkaesimerkit ja lisää tietoa laskelmasta näet Veronmaksajien nettisivuilta.