Hintaindeksit Suomessa – miksi niitä kannattaa seurata?
Hintaindeksi on tilastollinen suure, jonka tavoitteena on helpottaa hintojen muutosten seurantaa eri ajankohtina tai alueiden välillä.
Hintaindekseillä on useita käyttötarkoituksia. Laajimmat indeksit mittaavat hintojen kehitystä koko talouden tasolla ja niitä hyödynnetään monin tavoin talouspolitiikassa. Suppeampia hintaindeksejä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten tuotannon suunnittelussa tai tuotteiden hinnoittelussa. Myös kuluttajia indeksien seuraaminen voi hyödyttää monin tavoin.
Kotimaisia hintaindeksejä
Hintaindekseillä on useita käyttötarkoituksia. Laajimmat indeksit mittaavat hintojen kehitystä koko talouden tasolla ja niitä hyödynnetään monin tavoin talouspolitiikassa. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksin muutosta käytetään inflaation mittarina.
Tärkeimpiä hintaindeksejä ovat mm.
Asuntojen hintaindeksi
Elinkustannusindeksi
Kuluttajahintaindeksi
Sähkön hintaindeksi
Asuntojen hintaindeksi – myyntiajat pitenevät, neliöhinnoissa vaihtelua
Asuntojen hintaindeksi seuraaminen kannattaa etenkin silloin, kun olet ostamassa tai myymässä asuntoa. Myyminen on järkevää korkeasuhdanteen aikana, jolloin asunnot käyvät hyvin kaupaksi. Vakavarainen ostaja hyötyy laskusuhdanteesta, jolloin asuntoja saa keskimääräistä edullisemmin.
Tällä hetkellä asuntokauppa laahaa hieman viime vuotta perässä. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon tammi–kesäkuun ajalle maanlaajuisesti yhteensä 22 177 käytettyjen asuntojen kauppaa (-5,4 % ed. vuosi) ja 934 kpl uudisasunnon myyntiä (-14,2 % ed. vuosi). Asuntokaupan kokonaisvolyymi jäi siten yhteensä 23 111 kappaleeseen (-5,8 %).
Kuluneen ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaiskauppamäärä on -5,5 % alle 2023 vastaavan tammi–kesäkuun tason ja -33,0 % alle viiden vuoden kappalemäärisen keskiarvon.
Myyntimäärien ja -aikojen lisäksi hintaseurantapalveluun raportoidaan myös asuntojen myyntihinnat, joiden perusteella voidaan arvioida keskimääräisen neliöhinnan muutosta.
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja laskivat -1,2 % muissa suurissa kaupungeissa. Turussa nousua oli 8,7 % ja Tampereella 3,6 %. Oulussa hinnat laskivat -4,1 %. Vuoden takaiseen kesäkuuhun verrattuna keskimääräiset neliöhinnat laskivat -3,2 % pääkaupunkiseudulla ja -4,1 % muissa suurissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat 2,1 % ja Turussa 1,5 %, Tampereella laskua oli -0,5 %.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 toisella neljänneksellä vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 6,8 % vuoden takaiseen verrattuna mutta nousivat 0,8 % edellisestä neljänneksestä. Vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin vuoden 2024 toisella neljänneksellä noin 8 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana.
Sähkön hintaindeksi – kuluttajahinnat laskussa!
Sähköenergian hinnat kuvaavat sähkön myyntimäärillä painotettuja keskihintoja. Hinnat sisältävät sähköenergian hinnan ja perusmaksun, mutta eivät veroja eivätkä siirtomaksuja. Hinnoissa ei ole huomioitu tehontarvetta. Käyttäjäryhmäjaotteluna käytetään Euroopan Unionin sähkön hintakeruumetodologian mukaisia käyttäjäryhmiä.
Tilastokeskuksen mukaan sähkön kokonaishinta laski vuoden 2024 maaliskuussa kotitalousasiakkailla 6–16 % vuotta aiempaan verrattuna. Vastaavasti yritys- ja yhteisöasiakkailla kokonaishinta laski 10–35 %. Kotimaisten polttoaineiden metsähakkeen ja jyrsinturpeen hinnat jatkoivat nousuaan ensimmäisellä neljänneksellä.
Yleinen hintaindeksi – muutos näkyy elintarvikkeiden hinnassa
Yleinen eli kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä, ja sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Tilastoa varten kerätään hintatietoja sekä käytetään muiden tilastojen tuottamia hintatietoja. Tilastokeskus julkaisee tiedot kuukausittain.
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli vuoden 2024 kesäkuussa Suomessa 1,3 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat olivat nyt noin viime vuoden tasolla.
Indeksipisteluku | Vuosimuutos (%) | Kuukausimuutos (%) | |
|---|---|---|---|
0 Kuluttajahintaindeksi | 119,28 | 1,1 | -0,51 |
01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat | 123,79 | 0,06 | -0,78 |
02 Alkoholijuomat, tupakka | 140,97 | 4,14 | 0,07 |
03 Vaatetus ja jalkineet | 101,02 | 1,31 | 0,38 |
04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet | 126,65 | 1,37 | -0,92 |
05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito | 108,40 | -0,67 | 0,37 |
06 Terveys | 113,02 | 2,77 | -0,92 |
07 Liikenne | 116,60 | -2,21 | -0,83 |
08 Viestintä | 113,79 | 1,33 | 0,37 |
09 Kulttuuri ja vapaa-aika | 111,79 | 1,21 | -0,78 |
10 Koulutus | 121,30 | 7,85 | 0,00 |
11 Ravintolat ja hotellit | 130,93 | 3,02 | -0,10 |
12 Muut tavarat ja palvelut | 110,94 | 2,87 | 0,25 |
Tilastokeskus kertoi tiedotteessaan, että kesällä eniten kuluttajahintoja nosti vuodentakaiseen verrattuna asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja hoitovastikkeiden nousu.
Kuluttajahintojen nousua hillitsivät eniten sähkön, lasten päivähoidon ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.
”Toukokuulta kesäkuulle hinnat nousivat eniten tuoreissa vihanneksissa uusien perunoiden myötä. Perunan hinta nousi keskimäärin 39 prosenttia ja kaalin hinta 13 prosenttia. Toisaalta tuoreiden hedelmien hinnat laskivat toukokuusta 3,6 prosenttia. Kahvin hinta näyttää heiluvan kuukaudesta toiseen, nyt nousua oli 12,8 prosenttia”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.
Raskaan polttoöljyn hintaindeksi
Noin kolmannes maailman käyttämästä primaarienergiasta on öljyä, joka on suurin yksittäinen energianlähteemme. Fossiiliset energianlähteet vastaavat yhdessä noin 80 prosenttia maailman primaarienergiasta. Lisäksi lähes kaikkien muiden energianlähteiden käyttöönotto ja hyödyntäminen ovat tavalla tai toisella riippuvaisia öljyn käytöstä.
Vaikka öljyn käyttöä pyritään globaalisti vähentämään, yhteiskunnan logistiikan polttoaineen ja sitä tukevan infrastruktuurin vaihtaminen vie vuosikymmeniä. Voima-verkkolehdessä julkaistun kattavan artikkelin mukaan noin 95 prosenttia kaikista kuluttamistamme hyödykkeistä on tavalla tai toisella sidoksissa öljyyn joko kuljetusten, materiaalien, raaka-aineiden tai tuotantotapojen välityksellä. Niinpä öljyn hinta vaikuttaa käytännössä kaiken ostamamme hintaan, enemmän tai vähemmän.
Raskaan polttoöljyn hintaindeksiä RPHI käytetään indeksiehtona sähkö- ja lämpösopimuksissa. Se kuvaa Suomessa myydyn vähärikkisen, raskaan polttoöljyn määrillä painotettua keskihintaa. Raportoidut luvut ovat indeksipistelukuja, eivät keskihintoja.
Polttonesteiden hintaindeksi
Tilastokeskuksen mukaan polttonesteiden keskihinnat laskivat elokuussa 2024 verrattuna edeltävään kuukauteen. Dieselin verollinen keskihinta oli 1,8 euroa ja bensiini 95:n 1,9 euroa litralta. Bensiini 98:n vastaava keskihinta puolestaan oli 2,0 euroa ja kevyen polttoöljyn 1,3 euroa.
Elokuussa 2024 dieselin keskihinnan vuosimuutos oli -9,8 %.
Bensiini 95:n keskihinnan vuosimuutos oli -6,6 % ja bensiini 98:n oli -6,3 %.
Kevyen polttoöljyn keskihinnan vuosimuutos oli -12,6 %.
Keskihinnan kuukausimuutos oli suurin kevyellä polttoöljyllä (-5,7 %) ja pienin bensiini 98:lla (-0,5 %).
Euroopan hintaindeksi – Suomi kalleimpien maiden joukossa
Eurooppalaisissa kuluttajahinnoissa on suuria maiden välisiä eroja. Suomen kokonaishintataso oli vuonna 2023 Euroopan seitsemänneksi korkein, 24 % yli EU-keskiarvon. Euroopan kalleimmat kuluttajahinnat löytyivät Sveitsistä ja edullisimmat Turkista. Tiedot perustuvat EU-tilastoviranomaisen, Eurostatin, koordinoimaan 36 maan vertailuun. Suomea koskevan hinta-aineiston on koonnut Tilastokeskus.
Kansainvälisen hintavertailun korkeimmat kuluttajahinnat löytyivät vuonna 2023 EU-alueen ulkopuolelta, Sveitsistä ja Islannista. Sveitsin yksityisen kulutuksen kokonaishintataso oli jopa 74 % EU-keskiarvoa korkeampi. Hintavertailun edullisimmat maat olivat Turkki, Pohjois-Makedonia sekä Bosnia ja Hertsegovina. Turkin hintataso oli 58 % alempi kuin EU-keskiarvo.
Pohjoismaiden hintataso on eurooppalaisittain korkea
Euroopan unionin korkeimmat kuluttajahinnat löytyivät vuonna 2023 Tanskasta ja Irlannista. EU-maista edullisimpia olivat puolestaan Romania ja Bulgaria. Pohjoismaista Norjan hintataso oli edellisistä vuosista poiketen jokseenkin samalla tasolla kuin Suomen. Suomea korkeampi hintataso oli Tanskassa ja Islannissa. Ruotsi oli vuonna 2023 Pohjoismaista selkeästi edullisin.
Suomi nousi koko hintavertailun viiden kalleimman maan kärkeen alkoholijuomissa, tupakassa, liikennepalveluissa, sekä ravintola- ja hotellipalveluissa. Sen sijaan sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, kodinkoneet sekä viestintäpalvelut olivat Suomessa hintatasoltaan lähempänä EU-maiden keskitasoa.
Tiedot perustuvat Eurostatin ECP (European Comparison Programme) – hintavertailuohjelmaan, jossa ovat mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, yhdeksän ehdokasmaata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki, sekä Ukraina) sekä kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat kansallisesta tiedonkeruusta. Vertailussa on mukana noin 2 400 tuotetta. Vertailun hinnat on kerätty vuosina 2021–2023 ja Eurostat on päivittänyt ne valuuttakurssien muutoksilla ja inflaatiokorjauksella vastaamaan vuoden 2023 keskihintoja.
Hintaindeksilaskurit
Tilastokeskus ylläpitää kattavaa indeksivertailua lukuisilta talouden osa-alueilta. Kuluttajia kiinnostavia indeksejä ovat mm.
Elinkustannusindeksi 2024 – ennusteen mukaan inflaatio hidastuu
Elinkustannusindeksi on pisteluku, jonka Tilastokeskus laskee kuluttajahintaindeksin muutoksen pohjalta.
Esimerkiksi elinkustannusindeksiin sidottu vuokrankorotus lasketaan siten, että korotusajankohdan pisteluku jaetaan vuokrasopimuksen solmimisen aikaisella luvulla. Saatu vastaus kerrotaan alkuperäisellä vuokranmäärällä.
Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli viime vuonna 6,2 prosenttia. Vuonna 2024 inflaation ennustetaan hidastuvan noin 2 prosenttiin, mikä vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa. Lisäksi rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkotason vähitellen laskevan lähivuosina.
Ilahduttavaa on, että talouden kokonaiskysyntä kasvaa jälleen vuosina 2025 ja 2026, kun yksityinen kulutus ja investoinnit vihdoin piristyvät.
