Mikä on omaisuudenhoitaja?

Omaisuudenhoitaja on omaisuudenhoitopalveluiden parissa toimiva henkilö, joka hoitaa asiakkaan valtuuttamana hänen sijoitusvarallisuuttaan. Varainhoitopalveluiden tarjoaminen Suomessa edellyttää toimilupaa ja yleensä niiden käyttäminen edellyttää tietyn suuruista sijoitusvarallisuutta. Varainhoitopalveluista puhutaan usein myös Private Banking -palveluina ja varainhoitajasta puhutaan Private Bankerina. 

Toisinaan omaisuudenhoitaja voi viitata myös holhoojaan eli alaikäisten ja vajaavaltaisten huoltajaan, mutta termin käyttö tässä kontekstissa on huomattavasti harvinaisempaa. 

Mitä omaisuudenhoitaja tekee? 

Omaisuudenhoitaja voi hallita asiakkaan omaisuutta. Ennen palvelun aloittamista varainhoitajan tulee saada asiakkaalta valtakirja. Lisäksi hänen tulee tehdä kattava selvitys asiakkaan sijoitusosaamisesta ennen kuin yhteinen matka alkaa. On erityisen tärkeää kiinnittää huomiota, että asiakkaan riskihalukkuus otetaan huomioon. Jos asiakas ei halua ottaa suuria riskejä, on tärkeää allokoida hänen varansa pienempiriskisiin kohteisiin. Sijoittamisen aloittamisessa on hyvin tärkeää tiedostaa riskit ja määrittää sen perusteella omaa tuottotavoitetta. 

Varainhoitoa voi harjoittaa monilla eri tavoilla. On mahdollista, että asiakkaalla on joko konsultatiivinen varainhoitosopimus tai täyden valtakirjan ratkaisu. Konsultatiivisessa vaihtoehdossa asiakas ottaa itse aktiivisemman roolin. Kokonaisvaltaisempi ratkaisu on täyden valtakirjan varainhoito, jossa otetaan huomioon asiakkaan toiveet ja varainhoitaja hoitaa asiakkaan raha-asioita täysivaltaisesti. 

Omaisuudenhoitaja ja sijoituspalvelun vastuut 

Varainhoitelua säätelee sijoituspalvelulaki. Jotta omaisuudenhoitopalvelu voi aloittaa toimintansa, sen tulee saada Finanssivalvonnalta toimilupa. Siinä on siis hyvin samankaltainen hakuprosessi kuin luottolaitoksella lupaa hakiessa. 

Varainhoitajilla on sijoituspalveluyritysten lain puitteissa useita säädöksiä, jotka niiden tulee täyttää. Asioista on lukuisia säädöksiä. Esimerkiksi asiakkaan luokittelusta ja hänen asemastaan on määritelty. Markkinointi ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ja tarjottujen rahoitusvälineiden soveltuvuus tulee ottaa huomioon.