Mitä hajauttaminen tarkoittaa?

Hajauttaminen on osa riskienhallintaa. Termi liittyy sijoittamiseen ja kuvastaa sijoittajan halukkuutta riskien pienentämiseen jakamalla rahoja useiden sijoituskohteiden välillä. 

Hajauttaminen onnistuu esimerkiksi osakkeissa, rahastoissa, valuuttakursseissa ja asunnoissa. Ennen hajautusstrategian tekoa sijoittajan on hyvä selkeyttää itselle omaa sijoitusstrategiaa. 

Miten hajauttaminen toimii? 

Hajauttaminen voi tarkoittaa monia eri asioita. Esimerkiksi ajallinen hajauttaminen tarkoittaa, että sijoitettuun tarkoitettuja varoja sijoitetaan tasaisin väliajoin markkinoille. Tämän ajatuksen tarkoituksena on hajauttaa riskiä siten, että osake- tai rahasto-ostot eivät osu kurssien huippuihin, vaan markkinamuutokset eivät vaikuttaisi niin merkittävästi osakesalkun arvoon. Moni sijoittaja jakaakin mielellään sijoitettuun varatun pääoman pidemmälle ajanjaksolle riskien pienentämiseksi. Lisäksi säännöllinen kuukausisäästäminen mahdollistaa, että pitkällä ajalla voi osua myös kurssihuippuihin, kun kurssit muuttuvat.   

Hajauttamiseen vaikuttaa myös sijoituskohteiden määrä, toimiala ja sijainti. Maantieteellisessä hajauttamisessa otetaan huomioon sijoituskohteen kotimaa tai kotipaikka. On mahdollista, että esimerkiksi poliittiset riskit tai valuuttakurssit voivat vaikuttaa merkittävästi kohteen sijoitusarvoon. Monet asuntosijoittajat ottavat maantieteellisessä hajauttamisessa huomioon jopa kaupungissa olevan mikrosijainnin, koska sillä voi olla suurta merkitystä kohteen houkuttavuuden kannalta. 

Hajauttaminen ja riskiprofiili 

Hajautuksen perusfilosofiana on, että mitä useampaan kohteeseen sijoitettavat varat on jaettu, sitä pienempi on yhden sijoituskohteen riski. Jos siis sijoitussalkku on hyvin hajautettu ja yhden kohteen arvo romahtaisi, sijoittaja ei kärsisi niin merkittäviä tappioita kuin kaikkien rahojen ollessa kiinni yhdessä sijoituskohteessa.  

Lisäksi sijoituskohteiden tuotto- ja riskiodotuksia on hyvä pohtia omaa sijoitusstrategiaa suunnitellessa. Monissa sijoitusfilosofioissa suositellaankin, että riskiprofiilia peilaa sijoittajan oman ikään. Mitä nuorempi sijoittaja, sitä suurempaa riskiä voi ottaa, sillä korkoa korolle -ilmiön avulla voi rikastua entisestään. Sijoitussalkussa onkin hyvä olla matalan riskin ja matalan tuoton ja korkeamman riskin sekä korkeamman tuoton kohteita.