Velkakirjalaki – tämä kaikkien pitäisi siitä tietää

Mikä on velkakirjalaki?

Velkakirjoja säätelee Suomessa velkakirjalaki. Velkakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jossa velallinen tunnustaa, että on saanut velkojalta lainaksi velkakirjassa mainitun rahamäärän ja sitoutuu maksamaan sen takaisin.

Milloin velkakirja tehdään?

Kun otat lainan pankilta, velkakirja tehdään aina. Siihen kirjataan lainasumma, mahdollinen lainakorko sekä sovittu takaisinmaksuaika. Velkakirja voidaan ja se kannattaisi tehdä aina myös yksityishenkilöiden välisissä lainasopimuksissa, sillä jo laina jää maksamatta, velkakirjalla voi myöhemmin todistaa velan.

Velkakirja on helppo todistaa oikeaksi, kun siihen vaatii velallisen allekirjoituksen. Allekirjoituksella velallinen sitoutuu noudattamaan velkakirjassa mainittuja ehtoja.  

Virallinen velkakirja

Velkakirja on asiakirja, joka on todiste velkasuhteesta. Velkakirja on hyvä tehdä kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti myöhempien erimielisyyksien varalta. Velkakirjasta olisi hyvä ilmetä velan määrä ja velan takaisinmaksuvelvollisuus. Velkakirjassa voidaan sopia velan maksusta yksityiskohtaisesti ja siinä voidaan sopia esimerkiksi velan korosta ja lyhennyksistä.

Velkakirja on velallisen sitoumus suorittaa velkojalleen velkaansa. Velkakirja voi olla joko tavallinen tai juokseva velkakirja. Virallisesti laadittu velkakirja turvaa niin velkojaa kuin velallistakin.

Velkakirjatyypit

Tavallinen velkakirja ja juokseva velkakirja ovat tyypillisimmät velkakirja tyypit. Näiden lisäksi on olemassa rektavelkakirja, jota ei voida siirtää toiselle velkojalle. 

Tavallinen velkakirja

Tavallisessa velkakirjassa on aina nimetty velkoja, jolle velka tulee maksaa takaisin. Velkoja voi siirtää velkakirjan toiselle velkojalle, tekemällä ilmoituksen siirrosta velalliselle. Lähtökohtaisesti uuden velkojan on kuitenkin noudatettava velkakirjaan kirjattuja ehtoja, eikä voi esimerkiksi saada itselleen parempia maksuehtoja. 

Juokseva velkakirja

Juoksevassa velkakirjassa velkojana on se henkilö tai taho, jonka hallussa velkakirja on. Jos juokseva velkakirja vaihtaa haltijaa, siitä on hyvä tehdä siirtomerkintä velkakirjaan. Tällä varmistetaan siirtojen pätevyyden selvittäminen mahdollisissa riitatilanteissa.

Rektavelkakirja

Rektavelkakirjan voi ajatella tavallisen velkakirjan erityisehtoisena muotona, jossa on nimetyn velkojan lisäksi kielto siirtää velkomisoikeutta uudelle taholle. Rektavelkakirjojen käyttö on harvinaista, mutta niillä voidaan estää esimerkiksi velkojan perintäoikeuden siirtoa.

Lainasopimus

Lainasopimus ja velkakirja ovat kaksi eri asiakirjaa.

Lainasopimuksessa määritellään kaikki lainan ehdot. Velkakirja on asiakirja, jossa lainanottaja sitoutuu maksamaan takaisin tietyn määrän rahaa tietyssä ajassa. Hyväksyt pankin, yrityksen tai yksityishenkilön tarjoaman lainasopimuksen allekirjoittamalla velkakirjan.

Velkakirjassa velallisella tarkoitetaan sinua eli lainansaajaa ja velkojalla lainanantajaa. 

Velkakirjassa määritelty velka voi olla:

•        Määrämuotoinen tai vapaamuotoinen

•        Vakuudellinen, vakuudeton tai limiittimuotoinen

•        Kahden osapuolen välinen tai velkojia voi olla useita, kuten joukkovelkakirjassa

•        Kiinteäkorkoinen, nollakorkoinen tai vaihtuvakorkoinen

Velkakirjan laatiminen

Velkakirjan voi tehdä itse vaikkapa käsin ruutupaperille. Suositeltavampaa on kuitenkin käyttää virallista velkakirjamallia ja dokumenttipohjaa, joita saa netistä surffailemalla ilmaiseksi tai virallisemman muutamalla kympillä. Mikäli velkakirjan tekemiseen kaipaa juridista apua, sitä saa kaikista asianajotoimistoista sekä esimerkiksi netin Aatosapp-palvelusta.

Erityyppisten velkakirjojen sisällöissä voi olla eroja, mutta velkakirjasta tulisi selvitä ainakin seuraavat asiat:

•        Velallisen ja velkojan nimet, eli kuka on velvollinen maksamaan velan ja kenelle.

•        Velan määrä.

•        Maksuehdot sekä mahdolliset korot ja vakuudet.

•        Mahdollinen irtisanomisaika.

•        Velallisen allekirjoitus ja mahdollisten todistajien allekirjoitukset.

Tiettyjen velkakirjojen siirtäminen toiselle velkojalle on mahdollista, jos nykyinen velkoja tekee ilmoituksen siirrosta velalliselle. Uuden velkojan tulee noudattaa velkakirjassa olevaa sisältöä ja maksuehtoja. Velkakirja on voimassa, vaikka todistajia ei ole mainittu.

Esimerkki velkakirjasta

VELKAKIRJA

Velkoja

Matti Mansikka (121290-123X), Kotikatu 2, 65430 Humppila

Velallinen

Liisa Lillukka (131389-456Y), Aurinkoranta 5, 65430 Hattula

Velan määrä

Kolmekymmentätuhatta (30 000) euroa

Velan korko ja sen erääntyminen

Velasta perittävä vuotuinen korko on 3,5 prosenttia. Korko erääntyy maksettavaksi vuosittain 30.5.2017 alkaen. Velan pääoman erääntyessä erääntyy myös tuolloin maksamatta oleva korko.

Velan pääoman erääntyminen

Velan pääoma erääntyy kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi kolmen (3) vuoden kuluessa velkakirjan allekirjoittamisesta.

Viivästyskorko

Jos velkaa tai sen korkoa ei makseta viimeistään eräpäivänä, velallinen on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa eräpäivästä siihen päivään saakka, jolloin suoritus on velkojalla. Viivästyskorko on kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen.

Velkasitoumus

Tämän velkakirjan allekirjoituksella kuittaan lainan saaduksi ja sitoudun maksamaan tässä velkakirjassa määritellyn velan sen ehtojen mukaisesti.

1.12.2025 Lempäälä

Liisa Lillukka

Todistavat

Aamu Omenainen        Eetu Eläväinen 

Joukkovelkakirja – mikä se on?

Joukkovelkakirjoja käytetään usein pitkäaikaisten suurten yritysinvestointien tai valtion tarpeiden rahoittamiseksi. Pankeilla joukkovelkakirjat ovat yksi tapa rahoittaa antolainaustoimintaansa yleisölle talletusten ohella.

Joukkovelkakirjojen markkinat ovat osakemarkkinoiden ohella yksi tärkeimmistä sijoitusmarkkinoista, joilla tuotto vaihtelee sijoituskohteen riskin mukaan. Valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen korkoa pidetään riskittömän koron käsitteenä, tai vähäriskisimpänä muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Joukkovelkakirjoihin voivat sijoittaa useilla markkinoilla myös yksityishenkilöt, mutta usein niillä käyvät kauppaa vain suuret instituutiot ns. OTC-markkinoilla.