Elatusvelvollisuus - tätä se tarkoittaa

Elatusvelvollisuus avioliitossa

Molemmat vanhemmat ovat velvollisia vastaamaan lapsensa elatuksesta. Avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat elatusvelvollisuuden osalta samanarvoisia.

Elatusvelvollisuus on riippuvainen vanhemmuudesta, joten avioliitolla ei ole siihen vaikutusta. Jos lapsen toinen vanhempi menee uusiin naimisiin, ei aviopuolisosta tule lapsen vanhempaa vaan vanhemmuus säilyy edelleen toisella vanhemmalla.

Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus avioliiton aikana. Tämä tarkoittaa, että kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen.

Täysi-ikäisen lapsen elatusvelvollisuus

Elatusvelvollisuus loppuu, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Lapsen täyttäessä 18 vuotta, hänen vanhempiensa lakisääteinen elatusvelvollisuus tulee päätökseen. Vanhemmat voivat kuitenkin antaa rahaa ja tukea lastaan tämänkin jälkeen. Tällöin kyse on vapaaehtoisesta elatuksesta.

Opiskelevan nuoren elatusvelvollisuus

Vanhemmat voivat auttaa täysi-ikäistä lasta vuokranmaksussa tai lahjoittaa hänelle rahaa. Voit maksaa verovapaasti esimerkiksi ulkomailla opiskelevan lapsesi opiskelumaksuja. Jos maksat opiskelumaksun suoraan oppilaitoksen tilille, lapsen ei tarvitse maksaa lahjaveroa. Jos taas annat opiskelumaksuja varten rahaa lapsen tilille, lahjasta menee lahjaveroa, koska lapsi voisi käyttää rahat muuhunkin kuin opiskelumaksuihin.

Milloin lapsen elatusvelvollisuus päättyy?

Lapsen elatusvelvollisuus alkaa, kun lapsi syntyy ja loppuu kun lapsi ei enää tarvitse elatusta. Pääsääntöisesti elatusvelvollisuus loppuu, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lapsen elatusvelvollisuus voi poikkeuksellisesti loppua myös jo ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi kykenee elättämään itsensä. Esimerkiksi, jos lapsi menee 17-vuotiaana muuhun kuin tilapäiseen työhön, voi hän olla kykenevä elättämään itsensä, jolloin elatusvelvollisuuden voidaan katsoa lakanneen.

Lapsen elatusvelvollisuus avioerossa

Vanhempien avioero ei vaikuta elatusvelvollisuuteen, vaan myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, on elatusvelvollinen. Koska avioero johtaa lähes poikkeuksetta vanhempien erilleen muuttamiseen, on vanhempien päätettävä siitä, kumman luona lapsi tulee asumaan.

Etävanhemmalle voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä velvollisuus suorittaa lapselle elatusapua. Lähivanhemmalla ei tätä velvollisuutta ole, sillä hän vastaa muutoin lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan.

Elatuksesta sopiminen tuomioistuimessa tai elatussopimuksella ei ole välttämätöntä, jos vanhemmat muuten sopivat keskenään asianmukaisista järjestelyistä lapsen edun mukaisesti.

Lapsen elatusvelvollisuus toisen vanhemman kuoltua

Kun lapsen toinen vanhempi kuolee, lapselle ei voida myöntää Kelan maksamaa elatustukea elatuksen turvaamiseksi. Lapsella on kuitenkin oikeus saada Kelalta perhe-eläkettä, tarkemmin lapseneläkettä, joka turvaa puuttuvaa elatusta. Lapseneläkkeen saamiseksi lapsen edunjättäjän tulee olla työskennellyt Suomessa tai asunut Suomessa ja työskennellyt toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa. Lisäksi edunjättäjältä edellytetään, että hän oli 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään 3 vuotta. 

Lapsen ei ole tarvinnut koskaan asua Suomessa. Riittää, että hän on muuttanut Suomeen vuoden kuluessa edunjättäjän, eli elatusvelvollisen vanhemman, kuolemasta.

Kelan elatustuki – paljonko se on?

Elatustuki ja elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin, joka nousee 1.1.2024 alkaen noin 4,84 %. Täysimääräinen elatustuki on jokaisesta lapsesta alkaen 196,02 e/kk.

Elatusmaksun määräytyminen

Elatusmaksu eli virallisesti elatusapu on rahasumma, jolla vanhempi osallistuu lapsen elatukseen. Lähtökohtana elatusmaksua määriteltäessä on lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. Minimi elatusmaksun määrään vaikuttaa elinkustannusindeksi, ja se tarkistetaan vuosittain. Elatuksen tarve riippuu siitä, että mihin ikäryhmään lapsi kuuluu, mitä lapsi harrastaa ja lapsen asumismuoto.

Elatusmaksu määriteltäessä huomioidaan yleiset kustannukset kiinteät rahamäärät, jota pidetään 1.1.2024 lukien lapsen ollessa:

• 0–6-vuotias 359 euroa kuukaudessa

• 7–12-vuotias 418 euroa kuukaudessa

• 13–17-vuotias 563 euroa kuukaudessa

Yhteenveto: Lapsella on oikeus riittävään elatukseen

Suomen laissa lapsen elatus on turvattu monilla tavoin. Mikäli jompikumpi vanhemmista ei täytä hänen elatusvelvollisuuttaan, lapsen elatus turvataan viimekädessä yhteiskunnan maksamalla yleisellä elatustuella. Elatusvelvollinen ei kuitenkaan voi laiminlyödä elatusavun maksamista luottamalla siihen, että lapsi saa elatuksensa pelkän tuen kautta, sillä julkisista varoista maksettava elatustuki peritään myöhemmin maksuvelvollisuutensa laiminlyöneeltä vanhemmalta takaisin.

Kuluttajatutkimuskeskuksen määrittelemän kohtuullisen elämän minimibudjetien mukaan lasten menot ovat 200–500 euroa kuussa. Mitä enemmän lapsella on ikää, sitä kalliimmaksi muodostuvat niin harrastusmaksut kuin muutkin elämisen kulut.

Jos lapsella on kaksi vanhempaa, on kohtuullista, että kumpikin heistä osallistuu lapsen elatukseen. Koska vanhempien tuloissa voi kuitenkin olla merkittäviä eroja on hyvä muistaa, että elatus on paljon muutakin kuin rahaa: se tarkoittaa myös lapsen henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista.