Sähkövero perustuu lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistusverosta. Se on eräänlainen valmistevero, joka on Suomessa ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Sähköyhtiöt itsessään eivät ole verovelvollisia, mutta kuluttajilta peritään sähkön valmisteverosta sekä huoltovarmuusmaksusta muodostuva kulu, jota kutsutaan yleisnimityksellä sähkövero.

Sähkövero on siis lisämaksu sähkölaskun yhteydessä ja usein se peritään siirtomaksujen yhteydessä. Veron suuruus on noin 30 % kokonaissähkölaskusta, jonka sähköyhtiöt tilittävät eteenpäin valtiolle. Sähkövero on porrastettu kahteen eri luokkaan kulutuskohteen mukaisesti, jossa kuluttajat kuuluvat aina pääsääntöisesti ykkösluokkaan.

Sähkövero on porrastettu kahteen eri luokkaan

Sähkövero jaetaan kahteen luokkaan sen mukaisesti, mikä on sähkön kulutuskohde. Kuluttajista suurin osa kuuluu luokkaan yksi, sillä kakkosluokkaan kuuluvat teollisuuden alat sekä ammattimaista kasvihuoneviljelyä harjoittavat yhtiöt.

Luokka kakkonen eroaa ykkösluokasta sillä, että kakkosluokalle on annettu verohelpotuksia ja veron suuruus verrattuna luokkaan kaksi on noin kolmas osa kilowattitunnilta.

Vaikkakin yrityksille on annettu verohelpotuksia, on silti epäilty, että Suomen korkeahko sähkövero on vaikuttanut muun muassa eräiden yrityksien sijoittamiseen Suomeen. Tästä esimerkkinä on Facebook, jonka palvelukeskus sijoitettiin Ruotsiin Suomen sijasta muutama vuosi takaperin. Ruotsi tarjosi nimittäin yli 30 kertaa edullisemman sähköveron.

Sähkövero ei niinkään vaikuta tavallisen kuluttajan arkeen, mutta teollisuudessa sähköverolla on suuri merkitys, sillä teollisuuden käyttämät sähkömäärät ovat huomattavasti kotitalouksia suurempia. Sähkövero onkin ollut tapetilla etenkin viime aikoina, sillä on katsottu, että Suomi ei pysty kilpailemaan nykyisellä sähköverollaan. Tästä syystä hallitus on esittänyt erilaisia tukitoimia tämän asian edistämiseen.

Sähköveron muutokset 2020

Sähkövero on ollut viime aikoina otsikoissa, sillä hallitus on päättänyt, että sähköveron suuruuteen tulee puuttua. Helmikuun alussa järjestetyssä hallituksen ilmastokokouksessa päätettiin alentaa teollisuuden sähköveroa ja samalla poistettaisiin käytöstä tähän asti käytössä olleet tehottomaksi havaitut energiaverojen palautukset.

On laskettu, että sähköveron alentaminen tarkoittaisi nykyisellä kulutuksella noin 65 miljoonan euron vuosittaista veronmenetystä valtiolta, mutta sen uskotaan tuovan voittoa pidemmällä tähtäimellä.

Sähkövero tullaan laskemaan EU:n määrittelemälle minimitasolle, jonka uskotaan lisäävän Suomen kilpailukykyä ja sitä mukaa sähköön nojautuvia investointeja. Euroopan johtavissa teollisuusmaissa Ruotsissa sekä Saksassa sähkövero on ollut jo pidempään minimitasolla, joten tämän toivotaan parantavan myös Suomen asemaa ja ehkäisevän aiemmin mainitun Facebookin kaltaisten investointien menetyksiä tulevaisuudessa.

Tämä on tärkeää Suomen kansantalouden kannalta, vaikkakin verohelpotusten aiheuttama lasku valtiolle kuulostaa suurelta, ajatellaan sen myös säästävän luontoa, sillä teollisuuden odotetaan käyttävän entistä enemmän puhdasta energiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Tähän asti käytössä olleet yritystuet ovat lähinnä olleet tätä vastaan, sillä noin kolmasosa verotuista on kohdistunut fossiilisiin polttoaineisiin. Nykyisen ehdotuksen mukaan sähkön käyttö halpenisi, mutta vastaavasti fossiilisten polttoaineiden käyttäminen olisi kalliimpaa. Uudistuksen toivotaan lisäävän puhtaamman energian, kuten vesivoima, tuulivoima tai aurinkosähkön käyttöä.

Hallituksen ilmastokokouksessa nostettiin esille myös se, että verohelpotusten piiriin haluttaisiin myös kaupat sekä palvelut, jotka tällä hetkellä maksavat veroa luokka ykkösen mukaisesti, eli saman verran kuin kuluttajat.

Sähköveron muutokset ovat vain pieni osa hallituksen suurempaa suunnitelmaa rakentaa energiaverotus kokonaan uusiksi. Kuluttajalle tämä ei niinkään aiheuta suurempia muutoksia, mutta energiaverotuksen muutoksilla on suuri merkitys valtakunnallisella tasolla sekä Suomen kilpailukykyyn Euroopan sisällä.