Joukkorahoitus Suomalaiselle pk-yritykselle

Suomalaisen pk-yrityksen rahoitukseen on olemassa useampia malleja – osa toimii lainapohjaisena joukkorahoituksena, jossa yksityissijoittajille maksetaan sopimuksen mukaan korkoa lainasta. Joissain tapauksissa rahoituksen vastineeksi taas voidaan tarjota esimerkiksi yrityksen osakkeita tai uutta julkaistavaa tuotetta.

Joukkorahoitus on vaihtoehto perinteiselle yrityslainalle ja -rahoitukselle, joita esimerkiksi pankit voivat myöntää yritysasiakkailleen. Digitalisaation ja uusien verkkoalustojen myötä joukkorahoituksen ovet ovat avautuneet pienille ja keskisuurille yrityksille.

Tässä artikkelissa tutustumme:

• Joukkorahoituksen toimintaan

• Erilaisiin joukkorahoituksen malleihin

• Joukkorahoituksen hyviin puoliin ja riskeihin

• Erityisesti PK-yritysten joukkorahoitukseen

• Kiinteistöjen joukkorahoitukseen

• Mesenaatti-joukkorahoitukseen

• Joukkorahoituslakiin

• Joukkorahoitukseen yksityishenkilönä

• Sekä joukkorahoituskampanjoihin

Miten joukkorahoitus Suomessa toimii?

Joukkorahoitus Suomessa toimii niin, että yksittäisen tai muutaman tahon sijaan rahoitukseen osallistuu useita yksityishenkilöitä. Yleensä joukkorahoituksen hakeminen onnistuu käytännössä jonkin verkkoalustan kautta, jossa esimerkiksi korkotuloja haluavat tai uusista tuotteista kiinnostuneet yksityishenkilöt voivat sijoittaa rahaansa.

Joukkorahoitus toimii näin:

1. Yritys luo jollekin joukkorahoitusalustalle oman joukkorahoituskampanjansa

2. Alustalla olevat yksityishenkilöt voivat sijoittaa omia rahojaan yrityksen toiminnan tai uuden tuotteen rahoittamiseksi

3. Vastineeksi yksityishenkilölle voidaan tarjota korkoa, yrityksen osakkeita tai yrityksen tuotetta tai palvelua

Joukkorahoituksesta on monenlaisia eri malleja, ja myös palvelua tarjoavat yritykset ovat erilaisia. Osa yrityksistä myy joukkorahoituspalvelun ohessa myös laajempia asiantuntijapalveluita ja esimerkiksi markkinointitilaa kampanjalle.

Joukkorahoitus toimii nykyään lähes aina jonkin verkkopohjaisen alustan kautta. Sen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti 2010-luvulta alkaen, kun erilaiset vaihtoehdot ovat tulleet pienempienkin yritysten saataville. Joukkorahoitusta säätelevä lakikin astui voimaan vasta 2016 vuoden lopulla.

Yksityishenkilöt voivat lähteä mukaan pienilläkin summilla, ja usein yksittäisten henkilöiden sijoitukset eivät päätä huimaa. Yrityksen joukkorahoituskampanjan kannalta onkin tärkeää herättää mahdollisimman monen mielenkiinto.

Erilaiset joukkorahoituksen mallit Suomessa

Joukkorahoituksesta ei ole tarjolla vain yhdenlaista mallia, vaan sitä sovelletaan monessa eri muodossa. Erilaisiin joukkorahoituksiin erikoistuneita yrityksiä löytyy nykyään myös Suomesta paljon, kuin kansainvälisestikin.

Joukkorahoitusmallit voidaan jakaa karkeasti kolmeen:

• Lainoituspohjaiseen joukkorahoitukseen

• Osakepohjaiseen joukkorahoitukseen

• Vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen

• Lainoituspohjainen joukkorahoitus

Lainoituspohjaisella joukkorahoituksella rahaa voidaan hakea markkinaehtoisesti yksityishenkilöiltä. Yksityishenkilöt voivat sijoittaa yritysten lainoihin pieniäkin summia.

Lainoituspohjainen joukkorahoitus vastaa kaikista vaihtoehdoista eniten perinteistä yrityksen pankkilainaa. Se on vaihtoehto esimerkiksi yritykselle, joka haluaa toimintansa kasvattamiseen lainaa, mutta perinteisen pankkilainan saaminen ei syystä tai toisesta onnistu. Joukkorahoitusta voidaan käyttää toki myös tavallisen yrityslainan ohella lisärahoituksena.

Lainoituspohjaisessa joukkorahoituksessa kampanjaan osallistuvat yksityishenkilöt saavat sijoituksensa vastineeksi korkotuottoja lainan myöntämisestä – aivan, kuten perinteisetkin pankit.

Lainoituspohjaisen joukkorahoituksen hakeminen Suomessa toimii näin:

• Yritys luo oman joukkorahoituskampanjansa omien vaatimusten mukaan. Tässä vaiheessa tarvitaan tietoa ainakin yrityslainan koosta, lainan käyttökohteesta ja laina-ajasta.

• Joukkorahoitusta tarjoava yritys tekee sen jälkeen oman luottoluokitusarvionsa ja lainalle määritellään sopiva korkotaso.

• Seuraavaksi joukkorahoitusprojekti julkaistaan verkkoalustalla, jossa yksityisasiakkaat voivat sijoittaa siihen.

Lainoituspohjaisessa joukkorahoituksessa lainan korko määräytyy markkinoiden mukaan. Liian pienellä korolla yksityishenkilöt eivät halua lähteä mukaan rahoitukseen, ja vastaavasti liian suuri korko taas on yritykselle kannattamaton.

Joukkorahoitus vs yrityslaina

Lainoituspohjaisen joukkorahoituksen ja yrityslainan tavoite on yleisesti sama – halutaan saada yritykselle tarpeeksi matalalla korkotasolla rahoitusta. Käytännön toteutus kuitenkin eroaa, ja se luo eroja.

Mikäli yrityksellä ei ole tarpeeksi reaalivakuuksia, voi pankkilainan saaminen olla haastavaa. Tällöin joukkorahoitus voi olla ratkaisuna, sillä monien palveluiden kautta on mahdollista saada lainaa ainakin tiettyyn summaan asti myös ilman vakuuksia.

Myös lainan käyttötarkoitus voi tietenkin vaikuttaa siihen, mistä, paljonko ja millaisella korolla lainaa voi saada. Matalamman riskin sijoituksiin tarjotaan alhaisempia korkoja niin pankissa kuin joukkorahoitusalustoillakin.

Joukkorahoitus vaatii aina hieman enemmän aikaa kuin perinteinen yrityslaina. Myös tämä voi olla merkittävä tekijä, jos yritys tarvitsee akuutisti rahaa – joukkorahoituksella se ei usein ole mahdollista.

Joukkorahoitus on usein täydentävä laina ja lisärahoitus muun yrityslainan ohella. Siihen liittyy oleellisena osana myös mahdollisuus kasvattaa yrityksen brändiä ja tietoisuutta yksityishenkilöiden keskuudessa.

Oleellinen ero on tietenkin myös se, että joukkorahoituksessa osapuolia on aina kolme: yritys, lainoitusalusta ja useat yksityishenkilöt. Pankkilainassa osapuolina on vain yritys ja pankki. Sopimusasioiden osalta tosin joukkorahoitusalusta hoitaa yleensä asiat kuntoon, joten yritys tekee itse lainasopimuksen vain joukkorahoitusalustan kanssa.

Osakepohjainen joukkorahoitus

Osakepohjainen joukkorahoitus tarkoittaa käytännössä osakeantia. Joukkorahoituksen vastikkeeksi tarjotaan siis tällöin yrityksen osakkeita, joten koko osakekanta muuttuu.

Osakepohjainen joukkorahoitus on periaatteessa hyvin perinteinen malli. Se ei oikeastaan eroa vaikka pörssiyhtiön listautumisesta, jossa yhtiö hakee niin ikään rahoitusta laittamalla liikkeelle osakkeita pörssiin.

Nykyään osakepohjainen joukkorahoitus on kuitenkin yleinen vaihtoehto myös pienempien kasvuyhtiöiden tai yrittäjien keskuudessa, yrittäjälainan hakemisen sijan. Osakepohjaisen joukkorahoituksen kasvu alkoi 2010-luvun alussa, ja pikkuhiljaa kasvu on tasaantunut ja kääntynyt jopa hienoiseen laskuun.

Yksityishenkilöille nykyisenkaltaiset osakepohjaisen joukkorahoituksen alustat tarjoavat uudenlaisen mahdollisuuden sijoittaa listaamattomiin yrityksiin. Aiemmin mukaan ei ole päässyt niin pikkusummilla, ja vieläpä suoraan netin kautta.

Osakepohjaisen joukkorahoitus pähkinänkuoressa:

• Osakepohjan laajentaminen esimerkiksi tulevaa pörssilistausta varten

• Hyvä vaihtoehto yrityksille, joilla on jo vakiintunut asiakaskunta – helpottaa usein rahoituksen saamista yksityissijoittajilta

• Halutun rahasumman kerääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys

Vastikkeellinen joukkorahoitus

Vastikkeellinen joukkorahoitus on puolestaan etenkin kansainvälisten B2C-yhtiöiden keskuudessa suosittu vaihtoehto. Siinä yritys voi kerätä rahoitusta esimerkiksi uutta tuotejulkaisua varten, ja tarjota rahoituksen vastikkeeksi yhtiön tuotteita tai palveluita.

Kansainvälisistä palveluista suosittuja vaihtoehtoja ovat esimerkiksi yhdysvaltalaiset Kickstarter sekä Indiegogo sekä Suomalainen joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.

Vastikkeellisen joukkorahoituksen kautta voidaan rahoittaa mm. uusia teknologiatuotteita, taidetta, musiikkia, pelejä tai vaikka elokuvia. Vastikkeellinen joukkorahoituskampanja on hyvä vaihtoehto yritykselle, jolla on selvä visio uudesta tuotteesta ja sen toteuttamisesta, mutta yritysrahoitus puuttuu.

Vastikkeellinen joukkorahoitus toimii samalla hyvänä promoväylänä tuotteelle. Suosituimmat kampanjat voivat kerätä paljon huomiota, jolloin yrityksen ja sen tuotteiden tunnettavuus kasvaa. Joukkorahoitukseen osallistuvista kuluttajista saa hyviä potentiaalisia asiakkaita myös tulevaisuuteen – olettaen, että joukkorahoituskampanja sujuu hyvin.

Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa myytävää tuotetta ei ole usein vielä viety tuotantoon, ja prototyyppi voi olla melko alkeellinenkin. Eri projekteissa rahoitusta kerätään usein niin tuotekehityksen viimeistelyyn kuin tuotantoonkin.

Vastikkeellinen joukkorahoitus pähkinänkuoressa:

• Hyvä vaihtoehto kuluttaja-asiakkaille suunnattua tuotetta tai palvelua kehittävälle yritykselle

• Toimii myös tuotteen markkinointikeinona

• Riskejä, jos rahoituksen tarve on arvioitu väärin tai tuotteesta ei saada toivotun kaltaista

Miksi joukkorahoitus voi olla oikea ratkaisu yrityksellesi?

Joukkorahoitus on nykyaikainen vaihtoehto maailmassa, jossa pankit eivät enää myönnä lainaa entiseen tapaan. Nykyisen kaltaisen joukkorahoitusbuumin kehitys alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa, ja digitalisaatio on kiihdyttänyt kehitystä entisestään.

Joukkorahoitus on esimerkiksi tavalliseen yrityslainaan verrattuna monipuolisempi ratkaisu. Rahoitus on varmasti kaikkein tärkein osa, mutta samalla joukkorahoituksella voidaan saavuttaa myös muita etuja.

Joukkorahoituksen hyödyt yritykselle:

• Helpompi rahoituksen tai lisärahoituksen saaminen

• Mahdollisuus kasvattaa yrityksen tietoisuutta ja brändiä kuluttajien keskuudessa. Esimerkiksi vastikkeellisen joukkorahoituksen kampanjat voivat toimia hyvänä mainoksena oikein toteutettuna.

• Paljon uusia potentiaalisia asiakkaita joukkorahoituksen myötä. Jos yksityishenkilöt haluavat rahoittaa yhtiötä, he uskovat jo valmiiksi sen toimintaan.

• Joukkorahoitusalustat hoitavat ison osan työstä yrityksesi puolesta. Voit saada palveluiden kautta myös asiantuntijatukea ja -ohjeistusta rahoitukseen liittyen.
  Joukkorahoituksen hakeminen on nykyään erilaisten alustojen ansiosta myös melko helppoa. Koska rahaa voi saada ilman vastikkeitakin, se on vaihtoehtona myös uusille yrityksille, joilta ei vielä löydy pääomaa.

Joukkorahoituksen riskit

Joukkorahoitukseen liittyy toki myös riskejä ja huonoja puolia. Riskejä liittyy sekä laina-, vastikkeellis- että osakepohjaiseen joukkorahoitukseen. Riskit ovat kuitenkin osin erilaisia.

Lainapohjaisissa joukkorahoituksissa riskit ovat samankaltaisia kuin yrityslainoissakin. Ongelmaksi voi myös muodostua kiinnostuksen puute. Vaikka joukkorahoitusyhtiö lähtisikin mukaan tietyllä korkotasolla, pitää alustalla olevien sijoittajien vielä kiinnostua. Jos korkotaso on liian korkea, ei markkinapohjaisella alustalla sijoittajia välttämättä löydy.

Erityisesti joukkorahoitukseen liittyvänä riskinä on myös se, jos lainaa tarvitaan nopealla aikataululla. Akuutin lainan saamiseen joukkorahoitus ei usein ole paras vaihtoehto.

Vastikkeelliseen joukkorahoitukseen taas liittyy riskejä esimerkiksi tuotekustannusten arvioinnin suhteen. Jos tuotekehityksen tai valmistuksen kustannukset on arvioitu väärin, voi asiakkaille luvattujen tuotteiden toimittaminen osoittautua hankalaksi – ja lopulta rahoitusta ei olekaan tarpeeksi.

Pieleen menneestä vastikkeellisesta joukkorahoituskampanjasta voi koitua yritykselle taloudellisten ongelmien ohella myös mainehaittaa. Jos taas homma menee maaliin oikein, voi rahoitukseen osallistuneista henkilöistä saada hyvän asiakaspohjan tulevaisuuteen.

Osakepohjaisen joukkorahoituksen riskejä ovat etenkin osakepohjan laajenemiseen liittyvät riskit. Laajemman osakekannan myötä yhtiön hallinnoiminen voi olla vaikeaa. Yritykseen voi myöskin olla vaikeaa saada tämän jälkeen uusia pääomasijoittajia.

Ongelmana on luonnollisesti myös itse rahoituksen keräämiseen liittyvät ongelmat. Jos yhtiöstä kiinnostuneita ei löydy tarpeeksi, ei rahoitusta ole luvassa.

Joukkorahoitus PK-yrityksille

Joukkorahoitus ei todellakaan itsessään ole mikään uusi konsepti. Erilaisia joukkorahoituksen malleja on nähty kautta historian aina pörssilistautumisista isojen yhtiöiden liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin.

Erityisesti uudenlaisten verkkoalustojen kautta myös pienemmillä yrityksillä tai yrittäjillä on mahdollisuus kerätä rahoitusta. Joukkorahoituksen saaminen on myös usein perinteistä yrityslainaa helpompaa.

PK-yritykset ja kasvuyritykset voivat nykyään hakea joukkorahoituksen kautta lainaa myös ilman vakuuksia. Myös vakuudellista joukkolainaa tarjoavat palvelut ovat yleistyneet.

Suomessa joukkorahoitusta PK-yrityksille tarjoaa useampi yhtiö. Niiden kaikkien toimintaa valvotaan Suomen finanssivalvonnan toimesta vuonna 2016 voimaan astuneen joukkorahoituslain mukaisesti.

Joukkorahoituskampanjaan sijoittaminen yrityksenä

Joukkorahoituskampanjoihin sijoittaminen onnistuu joissain tapauksissa myös yrityksenä. Palvelut on yleensä lähtökohtaisesti suunniteltu yksityishenkilöille, mutta myös yritys voi hakea lisätuloa sijoittamalla joukkorahoituskampanjoihin.
Yritys voi myös tukea esimerkiksi paikallisen yhdistysten joukkorahoituskampanjaa, ja hankkia sitä kautta markkinointitilaa itselleen.

Kiinteistöjen joukkorahoitus

Kiinteistöjen joukkorahoitus on uudenlainen tapa yksityishenkilöille sijoittaa kiinteistöihin ja yrityksille taas kerätä rahoitusta kiinteistöprojekteja varten. Kiinteistörahoituksella voidaan kattaa rakentamisen aikaisia kuluja yksityishenkilöiden sijoituksilla.

Kiinteistöjen joukkorahoitus pohjautuu muiden joukkorahoitusmallien tavoin nykyisin yleisesti erilaisiin online-alustoihin. Alustat toimivat välikätenä, joka yhdistää kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt sekä rahoitusta tarvitsevat kiinteistöprojektit.

Tässä joukkorahoituksen mallissa yksityishenkilöt saavat yleensä vastineeksi sekä korkotuloja että osinkoja. Joukkosijoittaminen kiinteistöihin on vasta melko uusi idea, mutta jo useammat kotimaiset toimijat tarjoavat palvelua netissä.
Uusi malli tarjoaa pienyrityksille uudenlaisen väylän rahoituksen keräämiseen kiinteistöprojekteja varten. Kiinteistöjen joukkorahoitus onkin hyvä vaihtoehto perinteiselle pankkilainalle pienyrittäjille.

Mesenaatti joukkorahoitus

Mesenaatti on yksi kotimaisista joukkorahoituksen edelläkävijöistä. Mesenaatti tarjoaa vastikepohjaisen joukkorahoituksen palveluita sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Sen kautta yritykset voivat hakea vastikkeellista rahoitusta omalle projektilleen tai tuotteelleen.

Mesenaatin kautta rahoitetaan todella monipuolisesti erilaisia projekteja. Palvelun kautta on rahoitettu paljon myös erilaisia taiteenmuotoja elokuvista kirjoihin ja museoihin. Mesenaatin kautta myös yhdistykset voivat tehdä omia joukkorahoituskampanjoitaan.

Palvelussa rahoittajat saavat vastineeksi esimerkiksi palveluita, elämyksiä tai jonkin lopputuotteen. Sen sijaan Mesenaatin kautta ei voi tehdä lainoitus- tai osakepohjaista joukkorahoitusta.

Mesenaatissa rahoitusta voivat antaa joukkorahoituksesta kiinnostuneet yksityishenkilöt tai yhteisöt. Jopa julkishallinnolliset tahot voivat osallistua palvelun kautta rahoittamiseen.

Joukkorahoituslaki

Joukkorahoitusta säätelevä laki astui voimaan vuonna 2016, kun joukkorahoituksen suosio pikkuhiljaa kasvoi erilaisten online-palvelualustojen kautta. Lailla säädellään joukkorahoitusalustoja, jotka tarjoavat vastikkeellista laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta.

Lain perusteisiin kirjattiin varsinkin sijoittajansuojaan liittyvistä asioista. Nykyisin erilaisia joukkorahoitusalustoja valvotaan finanssivalvonnan toimesta.
Jokaisen Suomessa joukkorahoituspalvelua tarjoavan yrityksen on erikseen rekisteröidyttävä joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. Rekisteriin pääsyyn on tietyt vaatimukset, joten ihan kuka tahansa ei voi perustaa joukkorahoituspalvelua ja alkaa tarjoamaan sitä netissä.

Toisaalta joukkorahoitusvälittäjien rekisteröinnistä on haluttu kuitenkin tehdä kevyempi prosessi. Verrattuna esimerkiksi muuhun rahoitusmarkkinoita koskevaan sääntelyyn, joukkorahoitusta koskeva sääntely on paljon kevyempää.

Joukkorahoituslaki pähkinänkuoressa:

• Jokaisen joukkorahoitusvälittäjän on rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan rekisteriin

• Rekisteriin pääsyyn liittyy vaatimuksia esimerkiksi toimijan luotettavuuteen, rahoitusmarkkinoiden tuntemiseen ja pääomaan liittyen

• Toimijoita valvoo Finanssivalvonta

• Asiakasvarat on pidettävä erillään muista varoista

• Myös sijoituspalvelulaista löytyvät vaatimukset koskevat tietyissä tapauksissa joukkorahoitusalustoja

Suomen joukkorahoituslakia on myös kritisoitu, sillä esimerkiksi Kickstarterin, yhden maailman suosituimman vastikkeellisen joukkorahoitusalustan, kautta ei ole tällä hetkellä mahdollista luoda omia projekteja Suomesta. Rahoituksen hakeminen Kickstarter-palvelun kautta vaatisi siis käytännössä yrityksen luomista johonkin muuhun maahan.

Joukkorahoitus yksityishenkilönä

Joukkorahoitusta on mahdollista hakea myös yksityishenkilönä tai esimerkiksi yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimenä. Yksityishenkilön hakemaa joukkorahoitusta kutsutaan yleisesti myös vertaislainaukseksi.

Vertaislainauksen ideana on, että useat yksityishenkilöt lainaavat rahaa toiselle yksityishenkilölle. Välittäjäpalvelu luo sopimukset sekä lainanhakijan että lainaa tarjoavien yksityishenkilöiden kanssa. Lainaa tarjoavat henkilöt saavat korkotuloja, ja lainansaaja lyhentää lainaa suoraan välittäjäpalvelulle.

Yksityishenkilön joukkorahoituksella ei voi luonnollisestikaan hankkia lainaa yhtä paljon kuin yrityksenä. Vertaislainausta eivät myöskään tarjoa kaikki välitysalustat osan keskittyessä vain yritysten joukkorahoitukseen.

Toiminimiyrittäjänä puolestaan joukkorahoitusta voi hakea yleisesti samoin ehdoin kuin esimerkiksi osakeyhtiönäkin. Toiminimen joukkorahoitus on rinnastettavissa normaaliin yrityksen joukkorahoitukseen eikä yksityishenkilöiden vertaislainoihin.

Joukkorahoituskampanjan tekeminen

Laadukas joukkorahoituskampanja on avain rahoituksen saamiseen, mutta samalla se voi toimia myös hyvänä markkinointikeinona ja lisätä bränditietoisuutta kuluttajien keskuudessa.

Onnistuneen joukkorahoituskampanjan vaatimukset riippuvat myös jonkin verran valitusta muodosta – eli haetaanko esimerkiksi lainapohjaista joukkorahoitusta tai vastikkeellista joukkorahoitusta.

Erityisesti vastikkeellisessa joukkorahoituskampanjassa on tärkeää herättää kuluttajien mielenkiinto. Kuluttajia ei usein vastikkeellisissa joukkorahoituskampanjoissa niinkään kiinnosta itse yrityksen tulevaisuus vaan se, saavatko he kuvauksen mukaisen palvelun tai tuotteen – ja millä aikataululla.

Lainapohjaisessa joukkorahoituskampanjassa puolestaan on tärkeää vakuuttaa sekä joukkorahoituksen välittäjä että joukkorahoittajat siitä, että yrityksen toiminta on tuottavaa ja laina tullaan maksamaan takaisin. Myös korkotaso määrittää paljon.

Onnistuneen joukkorahoituskampanjan vinkit:

1. Suunnittele kampanja huolella – huomioi ajankohta ja panosta myös ennakkomarkkinointiin.

2. Valitse rahoituksen tavoitesumma fiksusti– rahoituksen tavoitesumma on tärkeää laskea oikein. Liian korkean summan saaminen on vaikeaa, ja sen kustannukset ovat kalliimmat. Toisaalta taas liian pieni summa voikin vaatia myöhemmin lisärahoituksen hakemista.

3. Ole aktiivinen kampanjan aikana – kampanjan markkinointi on tärkeää myös sen aikana. Hyvä suunnittelu on jo puoliksi tehty, mutta hyvinkin tehty kampanja vaatii aktiivisuutta myös sen aikana.