Erilaiset lait säätelevät yritysten toimintaa ja niiden tavoitteena on turvata kuluttajien asemaa. Sähkömarkkinalaki on tästä hieno esimerkki, sillä se asettaa sähköyhtiöille vaatimuksia sähkönjakelun varmuuteen liittyen. Lain tarkoituksena on taata loppukäyttäjille sähkön toimitusvarmuus, mutta sen lisäksi myös kilpailukykyinen sähkön hinta sekä
kohtuulliset palveluperiaatteet. Tämän tavoitteena on tarjota erityisesti
kuluttajalle tasapuolinen palvelukokonaisuus, jossa on otettu huomioon myös
sähkön ekologisempi käyttö.
Tässä artikkelissa tutustutaan sähkömarkkinalakiin kuluttajan näkökulmasta ja esittelemme sähkömarkkinalain tärkeimmät pointit pähkinänkuoressa sekä sen, mistä sähkömarkkinalaki on saanut alkunsa ja miten se on vuosien varrella muuttunut.
Suomi on yhä enenevissä määrin riippuvainen sähköstä ja sähkökatkot voivat aiheuttaa suuriakin ongelmia sekä haasteita. Muun muassa tästä syystä sähkömarkkinalaki on saanut alkunsa, ja sen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on taata sähkön toimitusvarmuus.
Sähkömarkkinalaki astui ensimmäistä kertaa voimaan vuonna 1995, jota on sittemmin uudistettu vuosien saatossa muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Lain viime aikaisin uudistus tuli voimaan vuonna 2013, jonka kimmokkeena toimivat vuonna 2010 Suomea riepotelleet Tapani- sekä Asta-myrskyt. Myrskyt jättivät tuhansia kotitalouksia ilman sähköä tunti kausiksi. Tämän jälkeen lakiin vaadittiin muutos, jonka mukaan lakiin tulee säätää maksimiaika sähkönjakelun keskeytykselle.
Sähkömarkkinalain uudistuksessa säädetäänkin, että jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, ettei sähkönjakelu keskeytyisi yli 6 tuntia taajama-alueella ja 36 tuntia haja-asutusalueella myrskystä tai lumikuormasta johtuen. Maksimimäärät on kirjattu nykyiseen lakiin, jotta vastaavanlaisissa tilanteissa tiedetään myös selkeämmin, kuka on mahdollisten sähkökatkoksista johtuvien vahinkojen korvaaja.
Yksi sähkömarkkinalain perus periaatteista on taata taloudellinen sekä terve kilpailu sähkömarkkinoille. Koska sähköverkkoyhtiöillä ei ole käytännössä kilpailijoita, on lain tarkoituksena turvata loppukäyttäjälle kohtuulliset ja tasapuoliset palveluperiaatteet. Muutoin sähköyhtiöt voisivat käyttää lähes monopoliasemaansa mielivaltaisesta hyväkseen. Vaikkakin laki puoltaa tervettä kilpailua, kannattaa sähkö kilpailuttaa kuitenkin aina laista huolimatta!
Jotta terve kilpailu toteutuisi, puututaan sähkömarkkinalaissa myös hinnoitteluun, joka omalta osaltaan on keino myös kohtuullisten palveluperiaatteiden toteutumiseen. Laissa on määrätty tietyt vuosikorotukset, joita ei saa ylittää sähkönsiirron ja sähkönjakelun hinnoittelussa. Lain mukaan maksuja saa korottaa enintään 15 % edeltäneisiin 12 kuukauteen verrattuna.
Tämä turvaa kuluttajien asemaa estämällä ylilyöntien syntymistä hinnoittelun suhteen. Esimerksiksi määräaikaisen sähkösopimuksen voi uuteen asuntoon muutetettaessa päättää kesken sopimuskauden ja sähkösopimuksen siirto mahdollistetaan. Kotitaloudet ovat lähes riippuvaisia sähköstä, joten kohtuullinen hinnoittelu takaa sähkön saatavuuden kaikille ruokakunnille.
Ekologisuus ja luonnon ajattelu on yksi tämän hetken trendejä kuten aurinkosähkö, jonka tärkeyteen ihmiset ovat heränneet. Tämän puolesta puhuu myös sähkömarkkinalaki, jonka yhtenä tavoitteena on edistää sähkön taloudellista käyttöä. Laissa sanotaan, että sähköalan yritysten tulee edistää sekä omassa toiminnassaan sähkön taloudellista ja säästäväistä käyttöä, mutta opastaa myös asiakasta sähkön fiksumpaan kulutukseen.
Lakiin kirjatut tavoitteet ovat näkyneet monella yhtiöllä käytännössä, sillä yhtiöt ovat panostaneet viime vuosina muun muassa erilaisiin energianseurannan mittareihin, joiden on tutkittu vähentävän sähkön turhaa käyttöä kotitalouksissa.
Sähkömarkkinalakiin kuuluu lukuisia eri kohtia, joissa säädetään erilaisista palveluperiaatteista myös yritysten kesken. Tässä artikkelissa olemmekin käsitelleet lakia vain pintaraapaisuna ja lähinnä kuluttajan näkökulmasta katsottuna.
Yhteenvetona voidaankin todeta, että lain avulla kuluttajat voivat luottaa paremmin sähkön toimitusvarmuuteen sekä myös kilpailukykyisempään hintaan. Nämä yhdessä luovat myös alustan tasapuolisille palveluperiaatteille, joissa tulisi ottaa huomioon myös ekologisuus sekä sähkönkulutus.
Sähkömarkkinalaki on muuttunut vuosien aikana, ja nähtäväksi jääkin, tulevatko vaatimukset kiristymään entisestään lähivuosina. Lain avulla pystymme paremmin luottamaan sähkön toimitukseen sekä sähköverkon toimivuuteen ympäri Suomen, myös taajama-alueilla!