Sähköyhtiöt Suomessa

Suomessa toimi vuoden 2020 lopulla Energiaviraston tietojen mukaan 63 sähköyhtiötä, jotka myivät sähköä kotitalouksille. Jotkin sähköyhtiöt myyvät sähköä vain omalla verkkoalueellaan, mutta valtaosa on valmiita solmimaan sähkösopimuksia asiakkaiden kanssa ympäri Suomea.

Sähkönmyyjien määrä on ollut hienoisessa laskusuunnassa esimerkiksi yrityskauppojen ja yritysten yhteenliittymien myötä. Valinnanvaraa kuluttajalla kuitenkin riittää edelleen varsin hyvin ja markkinoilla vallitsee aito kilpailutilanne. Siksi sähköyhtiöt kannattaakin kilpailuttaa tasaisin väliajoin ja taata itselleen kulloinkin paras hinta.

Suomen suurimmat ja suosituimmat sähköyhtiöt

On monta mahdollista tapaa määritellä, mitkä ovat Suomen suurimmat ja suosituimmat sähköyhtiöt. Jos tarkastellaan kotitalouksille sähkösopimuksia tarjoavia yhtiötä, niin liikevaihdon ja asiakasmääränsä puolesta kolmikko Fortum, Helen ja Vattenfall erottuu joukosta.

Fortum, joka syntyi 1998 Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n yhteenliittymänä, on valtion enemmistöomisteinen (valtion omistus osakekannasta noin 50,8 %) energiakonserni, joka on noteerattu Helsingin pörssissä. Sähköasiakkaita yhtiöllä on noin 2,3 miljoonaa, mutta tähän lukuun sisältyvät Suomen lisäksi myös Ruotsin, Norjan, Puolan ja Espanjan asiakkaat. Helen, entinen Helsingin Energia, on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistama konserni. Sillä on paljon myös omaa energiantuotantoa niin omien tuotantolaitosten kuin omistusosuuksien kautta. Sähköasiakkaita yhtiöllä on yli 580 000.

Vattenfall on ruotsalainen energiakonserni, jonka kotipaikka on Tukholma. Lukuisissa Euroopan maissa toimivan konsernin omistaja on Ruotsin valtio. Aiemmin yhtiö toimi myös Suomen sähkönsiirtomarkkinoilla, mutta myi verkkotoimintonsa 2010-luvun alussa. Suomessa yhtiöllä on kymmenen vesivoimalaitosta.

Paikalliset sähköyhtiöt

Suomen sähkömarkkinoilla toimii paljon pieniä, vahvasti paikalliseen omistukseen nojaavia sähköyhtiöitä. Pieni koko ja paikallisuus ei silti välttämättä tarkoita, että nämä yhtiöt rajaisivat sähkönmyyntiä vain omalle alueelleen. Muutamia esimerkkejä paikallisista sähköyhtiöistä, jotka myyvät sähköä koko Suomeen (pois lukien Ahvenanmaa), ovat Kymenlaakson Sähkö, Tampereen Sähkölaitos, Keuruun Sähkö ja Porvoon Energia.

Viime vuosina monet paikalliset sähköyhtiöt ovat liittyneet yhteen ja muodostaneet uusia yhtiöitä tai siirtyneet jonkin olemassa olevan yhtiön alle. Myös monet paikalliset yhtiöt ovat yhdistäneet myyntiorganisaatioitaan ja sähkösopimusbrändejään. Esimerkiksi Oomi Energia on hoitanut vuoden 2020 huhtikuusta lähtien muun muassa Vantaan Energian, Lahti Energian ja Pori Energian sähkönmyynnin.

Edullisimmat sähköyhtiöt

Sähkön hinta vaihtelee pohjoiseurooppalaisessa Nord Pool -sähköpörssissä tunneittain, ja sähkön hintaan kohdistuu laajemmaltikin suurta vaihtelua esimerkiksi säiden, markkinatilanteen ja poliittisten päätösten, kuten veropolitiikan, takia. Tämä heijastuu myös kuluttajahintoihin, olipa sitten valinnut pörssisähkösopimuksen tai ei.

Määräaikaisissa sopimuksissa hinta pysyy tietenkin sopimuksen määrittelemällä tasolla koko sopimuskauden ajan. Viimeistään määräaikaisen sopimuksen lähestyessä loppuaan sähkösopimus kannattaa kuitenkin kilpailuttaa – edullisinta sähköä vuosi tai kaksi sitten tarjonnut yhtiö ei välttämättä tarjoa sitä enää tällä hetkellä. Kilpailutuksen sähkösopimus avulla varmistat, että löydät edullisimmat sähköyhtiöt.

Sähköntuotanto Suomessa

Suomi ei ole sähköntuotannossa omavarainen; joinakin huippukulutuksen päivinä naapurimaista tuotava energia voi kattaa jopa noin neljänneksen maamme tarpeesta. Olkiluoto 3:n valmistumisen tulisi lisätä omavaraisuusastetta merkittävästi – toisaalta täyttä omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen ei välttämättä pidetäkään ihannetilanteena.

Jakauma eri sähköntuotantotapojen välillä vaihtelee vuosittain, sillä esimerkiksi vesivoiman osuus tuotettavasta sähköstä on suoraan riippuvainen sateiden määrästä. Tuulivoima on niin ikään altis kausittaisille sään vaihteluille.
Vuonna 2020 Suomessa sähkön tuotantotapojen jakauma näytti seuraavalta (lähde Energiateollisuus ry):

  • Ydinvoima 33,9 %
  • Vesivoima 23,7 %
  • Biomassa 15,3 %
  • Tuulivoima 11,8%
  • Maakaasu 5,8 %
  • Hiili 4,4 %
  • Turve 3,3 %
  • Jäte 1,1 %
  • Aurinkovoima 0,4 %
  • Öljy 0,3 %

Yhteenvetona voi todeta, että ydin- ja vesivoima kattavat yli puolet sähkön käytöstä. Tuulivoiman osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on ollut voimakkaassa kasvussa, hiilen osuus taas laskusuunnassa. Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2020 oli 51 %, hiilidioksidineutraalien 85 %.
Sähköyhtiökohtaisesti sähköntuotannon omavaraisuus vaihtelee suuresti. Kaikilla sähköä myyvillä yhtiöillä ei ole omaa tuotantoa lainkaan, vaan ne hankkivat kaiken myymänsä sähkön sähköpörssistä.

Sähkön hinta Suomessa?

Suomessa kotitaloudet maksavat sähköstä hieman Euroopan Unionin keskiarvoa vähemmän, verotus huomioiden. EU:n edullisinta sähköä myydään Bulgariassa ja Liettuassa, kalleinta puolestaan Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa.

Sähkö ei ole meillä erityisen kallista, jos ei erityisen halpaakaan. Kuluttajan maksama sähkön hinta muodostuu sekä sähköenergian että sähkönsiirron hinnasta, ja päälle tulevat vielä sähkö- ja arvonlisäverot. EU-tason vertailussa verojen osuus on Suomessa melko maltillinen, sillä esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa noin puolet sähkön hinnasta muodostuu veroista – meillä se on kolmanneksen luokkaa.

Sähköyhtiöiden vertailu kannattaa

Yksittäinen kuluttaja ei voi valita sähkönsiirrosta vastaavaa yhtiöitä kuin asuinpaikkaa muuttamalla, sillä verkkoyhtiöiden kohdalla kyseessä on aina alueellinen monopoli. Maksamansa sähkön hintaan voi vaikuttaa sähköä myyvän yhtiön vaihtamisella, ja tällöin kannattaa verrata sähköyhtiöitä.

Kilpailuttamalla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä: ison sähkölämmitteisen omakotitalon kohdalla sähkönmyyjien välisissä hintaeroissa voidaan puhua parhaimmillaan tai pahimmillaan jopa nelinumeroisesta summasta vuositasolla.
Myös sähkösopimuksen tyyppiä kannattaa eri myyjiä verratessaan miettiä oman tarpeensa mukaan. Määräaikaiset sopimukset ovat olleet Suomessa tyypillisesti hyvin suosittuja ehkä suositumpia kuin toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Nämä solmitaan tavallisesti vuodeksi tai kahdeksi kerrallaan, mutta joitakin kolmivuotisia sopimuksiakin markkinoilla on. Mitä pidempi sopimuskausi, sitä matalampi kWh-hinta.

Nord Pool -sähköpörssin Suomen hintoja tuntikohtaisesti seuraavat sopimukset eli niin kutsutut tuntisähkösopimukset tai spot-hintaiset sopimukset ovat lisänneet suosiotaan viime vuosina. Näissä joka vuorokauden joka tunnilla on oma kWh-hintansa, ja kaikkein edullisimmat tunnit kohdistuvat yöaikaan. Historiallisessa katsannossa spot-sopimukset ovat tulleet pitkällä aikavälillä muita sopimustyyppejä edullisemmiksi, mutta takeita tästä ei ole. Näiden sopimusten täysimittainen hyödyntäminen vaatii hieman aktiivisuutta kuluttajalta. Sähköyhtiöt perivät sähköpörssin tuntihinnan päälle omaa marginaaliaan, mikä vaihtelee yhtiöittäin.

Sähköyhtiöiden vertailussa on syytä huomioida myös niiden perimät perusmaksut. Joillakin yhtiöillä kuukausittaista, tavallisesti muutaman euron suuruista perusmaksua ei peritä lainkaan. Toisinaan tarjolla voi olla myös erityisiä tarjouskampanjoita, joissa perusmaksua ei sisällytetä sopimukseen. Myös opiskelijat voivat joillakin sähköyhtiöillä saada pieniä alennuksia.

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö Suomessa

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on ollut Suomessa voimakkaassa kasvussa jo pitkään. Viimeisen 30 vuoden aikana niiden osuus kokonaiskulutuksesta on yli kaksinkertaistunut. Uusiutuvin energialähteiden osuus loppukulutuksesta ylittää jo* 40 prosenttia*. Puupolttoaineiden ja vesisähkön rinnalle on tullut merkittävänä tekijänä myös tuulivoima. Aurinkosähkö on energian kokonaiskulutuksessa edelleen hyvin pieni energianlähde, joskin myös sen kasvuvauhti on kova.

Uusiutuvan energian käytön lisääntymisen taustalla ovat ympäristö- ja ilmastotavoitteet. Fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan energiajärjestelmän kallis sivutuote ovat hiilidioksidipäästöt, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Monilla sähköyhtiöillä on tarjota kuluttajille alkuperätakuin varmistettua hiilineutraalia sähköä, ja sähköasiakkaat voivatkin valita esimerkiksi täysin tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeässä asemassa Suomen energiataloudessa, ja Pohjoismaiden energiayhteistyö onkin osa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa. Ministerineuvostolla on ollut tärkeä rooli pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitystyössä.

Tuontisähköstä suurin osa tulee muista Pohjoismaista, joskin myös Venäjältä ja Virosta on tuontia. Toki suomalaisella sähköllä on tilanteen mukaan myös vientiä. Suomen ja Ruotsin välillä kulkee kaksi merikaapelia sähkönsiirtoa varten (Fenno-Skan 1 ja 2). Merikaapelien lisäksi maiden välillä kulkee pohjoisessa kaksi vaihtosähkölinjaa Tornionjoen yli, ja kolmatta ollaan toteuttamassa.

Sähköpörssi Nord Poolista, josta suomalaiset sähköyhtiöt ostavat sähköä, puhutaan usein pohjoismaisena sähköpörssinä, joka on osittain harhaanjohtava nimitys.* Nord Poolilla on toimistot Helsingin, Tukholman ja Oslon lisäksi myös Berliinissä, Tallinnassa ja Lontoossa*. Se toimii myös Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Baltian maiden lisäksi myös muun muassa Puolan, Saksan ja Ranskan sähkömarkkinoilla.

Sähköyhtiö Helsinki

Helsingin kaupungilla on oma sähköyhtiönsä, Helen Oy. Helen Sähköverkko vastaa sähkönjakelusta Helsingissä. Monet helsinkiläiset valitsevat kaupungin oman yhtiön myös sähkönmyyjäkseen, ja Helen kykeneekin tarjoamaan melko kilpailukykyisiä hintoja. Halvin vaihtoehto se ei välttämättä ole, joten myös helsinkiläisten kannattaa kilpailuttaa sähkönmyyjänsä. Esimerkiksi Lumo ja Vattenfall ovat hyviä vaihtoehtoja.

Sähköyhtiö Espoo

Espoon kaupungilla ei ole omaa sähköyhtiötä (Espoon Sähkön viimeisetkin omistukset myytiin pois vuonna 2006), mutta esimerkiksi Fortum pitää Espoon Keilaniemessä pääkonttoriaan. Sähkönsiirrosta Espoossa vastaa kaupunkiverkkoyhtiö Caruna Espoo Oy. Tämän vain Espoossa toimivan yhtiön hinnoittelu eroaa monissa muissa osissa Suomea toimivan Caruna Oy:n siirtohinnoista.

Sähköyhtiö Tampere

Tampereen Sähkölaitos Oy on vuonna 1888 perustettu Tampereen kaupungin omistama sähköyhtiö, jonka vastuulla on myös kaukolämmön jakelu Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Konserniin kuuluu niin ikään verkkoyhtiö. Tampereen Sähkölaitoksen sähkösopimustuotteiden valikoima on laaja, mutta myös tämän yhtiön asiakkaiden kannattaa suorittaa hintavertailu säännöllisin väliajoin.

Sähköyhtiö Turku

Turussa paikallinen sähköyhtiö on kaupungin omistama Turku Energia, virallisesti Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab. Verkkoyhtiönä toimii konserniin kuuluva Turku Energia Sähköverkot Oy. Turku Energian sähkösopimukset eivät välttämättä tarjoa kaupungin asukkaille edullisimpia hintoja, mutta onneksi turkulaisetkin voivat valita sähkönmyyntiyhtiönsä markkinoilta vapaasti, vaikka sitten Väreen, Enefitin tai jopa Tampereen Sähkölaitoksen.